Uusi aika, uudet virret – Juice ei kelvannut, Cat Stevens kyllä

Virsikirjaa ollaan päivittämässä nykyaikaan. Kirkolliskokous hyväksyy marraskuun alussa virsikirjan lisävihkon, jossa ovat mukana kansainväliset hitit Morning has broken ja Amazing Graze. Uusissa virsissä halutaan laulaa ilosta, luonnonsuojelusta, kaupunkilaisuudesta ja monikulttuurisuudesta.

kulttuuri
Cat Stevens
Cat Stevens San Remon laulufestivaaleilla 2014.Claudio Onorati / EPA

Suomalainen virsikirja tihkuu melankoliaa, synnintuntoa, ankeutta ja surkeutta. Elämä on kärsimyksen täyttämää ja ihminen on vaivainen mato matkamies maan. Nyt synkistelyn perinne halutaan katkaista. Kirkkokansa saa ensi vuonna veisattavakseen 80 uutta virttä, joissa kaikuu elämänriemu ja nykypäivä.

Osa uusista virsistä on sekä melodialtaan että virsirunoudeltaan hyvin erilaisia, kuin Suomessa on totuttu.

Iskelmäkin voi olla virsi

Virsikirjan lisävihkoon nousee muun muassa Cat Stevensin 1970-luvulla suureen kuuluisuuteen nostama, alunperin irlantilainen kansanlaulu, Morning has broken. Sen lopullisen suomennosasun päättää kirkolliskokous marraskuun alkupuolen kokouksessaan. Ehdolla ovat Aamu on tullut tai Nousta sain aamuun.

Maailman tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin hengellisiin lauluihin kuuluva Amazing Grace (Oi ihmeellistä armoa) pääsee vihdoin meilläkin veisattavaksi. Melodia on alunperin skotlantilainen kansansävelmä. Tekstin kirjoitti 1700-luvulla englantilainen uskoontullut orjalaivan kapteeni.

Virsikirjan lisävihkotyöryhmän sihteeri Samuli Koivuranta kertoo, että myös Juice Leskisen _Syksyn sävel _oli ehdolla virreksi. Sen katsottiin kuitenkin tuovan sanomaansa vahvemmin esille muilla laulufoorumeilla kuin kirkossa.

Virsissä vaelletaan luonnossa ja kauppakeskuksissa

Uusiin virsiin haluttiin löytää teemoja, jotka puhuttelevat nykyihmistä. Useassa virressä ihminen etsii paikkaansa elämässä, pohtii uskonsa kestävyyttä.

Luonnonsuojelun teemoja löytyy Leena Ravantin virressä Jeesus metsän heleydessä. Saman tekijän toisessa veisussa,_ Jeesus, ristinpolkuasi_, katsotaan elämää kaupunkilaisuuden vinkkelistä. Virressä ollaan kiireisiä ja töiden jälkeen samoillaan kauppakeskuksessa. Myös ajankohtaista aihetta, pakolaisuutta käsittelevää virttä haettiin, virsikirjan lisävihko-työryhmän sihteeri Samuli Koivuranta kertoo, mutta tuloksetta.

– Mutta ehkä olennaisempaa kuin että me laulamme pakolaisesta, on että laulamme pakolaisen kanssa.

Monikulttuurisuus on ollut virsikirjan lisävihkoa suunnitellessa alusta asti painopisteenä. Uusiksi virsiksi on valittu hengellisiä lauluja Afrikasta ja latinalaisesta Amerikasta.

Virsikirjan lisävihkossa löytyvät suomen kielen lisäksi monen virren sanat myös muilla kielillä, muun muassa saameksi, arabiaksi ja hepreaksi. Kaikkiaan kieliä on 16. Koivurannan mukaan tarkoitus on, että kaikki seurakunnassa voivat laulaa omalla kielellään, vaikka sitten yhtaikaa.

Ristinkirkko Lahdessa.
Vihtori Koskinen / Yle

Seurakunta svengaamaan

Uudet virret tuovat uusia rytmejä ja uutta kulttuuria virrenveisuuseen. Pitääkö uusia virsiä myös laulaa svengaavammin? Koivuranta ei täysin tyrmää ajatusta. Hän jopa vähän innostuu uustulkinnan mahdollisuudesta myos vanhojen perinteisten virsiemme veisuussa.

– Ei ole virren vika, jos sitä lauletaan jäyhästi. Monikulttuurisuuden soisi kuitenkin tuovan uutta näkemystä myös siihen, miten täällä laulamme virsiä. Että veisuu ei olisi vain jäykkää penkissä istumista, vaan voisimme nousta vaikka seisomaan, jopa liikkua virren mukana.