Kallista ja turhaa vai tarpeellista riskien hallintaa? Korjattavien rakennusten huputus rajussa kasvussa

Sääsuojien käyttö myös korjausrakentamisen yhteydessä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Suojarakenteiden kova hinta saattaa ällistyttää maallikon.

Kotimaa
50-luvun asuintalon peltikattoa uusitaan sääsuojan, eli hupun alla
Peltikattoa uusitaan Tapiolassa sääsuojan allaYle / Olli Ihamäki

Vantaan Peltisepät Oy:n toimitusjohtaja Esa Koskinen pudottaa heti aluksi polvianotkauttavan tiedon: sääsuojien rakentaminen esimerkiksi kattoremontin ajaksi voi nostaa urakan kokonaiskuluja jopa 40 prosentilla.

– Totta se on. Totta on myös se, että olemme aivan yhtä kiinnostuneita kohteista, joihin tilaaja ei syystä taikka toisesta halua sääsuojaa, vakuuttaa Koskinen.

Vantaan Peltisepillä on parhaillaan vanhan peltikaton uusiminen käynnissä Espoon Tapiolassa. Tilaaja halusi, että työ tehdään sääsuojan alla. Hiljattain valmistui Linnanmäen kupeessa kattotyömaa, joka tehtiin avotaivaan alla.

– Me teemme juuri kuten asiakas haluaa, toteaa Koskinen tyynesti.

Huputuksen hinta eritellään aina

Koskinen kertoo, että tarjouslaskelmassa sääsuojauksen kustannukset on aina eritelty. Peltisepät eivät tee sääsuojarakenteita, vaan siihen käytetään tämän työn parhaiten hallitsevaa yhteistyökumppania.

On selvää, että uudisrakentamisen yhteydessä vitsaukseksi muodostuneet kosteusongelmat ovat vaikuttaneet myös korjaustöiden tilaajiin.

Kattoja on kuitenkin korjattu taivaan kannen alla vuosisadat.

– Suojalla varustetulla työmaalla on toinen työjärjestys. Silloin vanha katto voidaan purkaa kerralla ja kuljettaa romut pois työmaalta samalla kyydillä, kertoo Koskinen.

Maallikot tekevät lopullisen päätöksen

Jos työ tehdään ilman sääsuojaa, turvaudutaan perinteisiin menetelmiin ja vähittäiseen purkamiseen sekä jatkuvaan valmiuteen peittää keskeneräiset osuudet esimerkiksi ukkoskuurojen yllätettyä.

– Silloin seurataan sääennustuksia aika paljon tarkemmin, naureskelee Koskinen.

Esa Koskisen mukaan taloyhtiöiden yleensä maallikoista kokoonpannut hallitukset tekevät päätökset rakennustöiden läpiviennin tavoista pitkälle suunnittelijoiden ja valvojien esitysten pohjalta.

Helsingin rakennusvirasto aloitteellisena

Helsingin kaupungin rakennuttajaorganisaation, HKR-rakennuttaja- yhteisön kehityspäällikkö Veikko Einola on puolen vuosikymmenen ajan vahvasti vaikuttanut sääsuojauksen kehittämiseen.

Hän nojaa yhteisönsä aloitteesta laadittuun kosteuden- ja puhtaudenhallinta-asiakirjaan, jonka sisältöä lainataan nyttemmin laajasti muun muassa muissa kunnissa.

– Emme ehkä ole suorastaan keksineet nykyisenkaltaista sääsuojausta, mutta etukeulassa olemme tällä alalla olleet, toteaa Einola.

Uudet keinot on otettu vahvemmin käyttöön Einolan arvion mukaan parisen vuotta sitten.

– Sääsuojan alla korjaaminen on nyt enemmän sääntö kuin poikkeus, arvioi Einola.

Huputus auttaa pysymään aikataulussa

Einolan mukaan sääsuojaus edesauttaa työn onnistumista ja aikataulussa pysymistä, sillä aikaavieviltä kuivatuksilta säästytään.

– Sääsuojauksen piirissä ovat erityisesti päiväkodit, koulut, uimahallit ja muut julkiset rakennukset, toteaa Veikko Einola.

Entäpä jos tekisit kattoremonttia omakotitaloosi, ottaisitko maksaaksesi huputuksen kustannukset?

– Esimerkiksi koulun laajaa kattoremonttia ja omakotitalon kattamista ei voi verrata. Asetelma muuttuu, kun pinta-ala laajenee.

Omakotitalon voisi hyvinkin korjata ilman huputusta, mutta koulun kohdalla huputus voi olla ainoa järkevä ratkaisu, pohdiskelee Einola.

Sääsuojan hinnan prosentuaalista osuutta urakan loppusummasta Einola ei halua lähteä arvelemaan. Hänen hänen mukaansa hinta on aina tapauskohtainen.