Jaoitko Facebookissa leviävän vihakuvan? Voit joutua vastuuseen

Moni jakaa sosiaalisessa mediassa kuvia eteenpäin sen kummemmin miettimättä. Perusteeksi voi riittää, että kuvan huumori uppoaa katsojaan.

Kotimaa
Sormet tietokoneen näppäimillä.
Yle

Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi rasistisen kuvan jakamisesta sosiaalisessa mediassa voi joutua rikosvastuuseen.

– Jakaminen omalla sivulla on eräänlainen julistus. Se ei mene niin, että joku julkaisee ja muut vain kommentoivat. On mahdollista kysyä vastuuta muiltakin kuin ensimmäiseltä julkaisijalta, sanoo rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.

Kerroimme torstaina tapauksesta, jossa Kotkan kaupunginvaltuutettu Mertsu Merivirta (ps.) jakoi Facebookissa kuvan konepistoolista, jonka yhteydessä on maahanmuuttajia uhkaava teksti.

Asiayhteys tärkeä

Ihmistä voidaan epäillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jos hän levittää kuvaa, joka on uhkaava, vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin tai koetaan halventavaksi tai uhkaavaksi.

Rikosoikeudellinen vastuu ei ole poissuljettu, vaikka vain jakaisi kuvan

Kimmo Nuotio

– Aseen kuvan levittäminen tässä tarkoituksessa voisi olla aika tyypillinen tapaus. Rikosoikeudellinen vastuu ei ole poissuljettu, vaikka vain jakaisi kuvan. Jokainen toimii omaan piikkiinsä ja jokaisen toimintaa voidaan arvioida, Nuotio toteaa.

Arviointiin vaikuttaa muun muassa asiayhteys. Jos yhteiskunnassa oltaisiin sisällissodan partaalla, esimerkiksi asekuvien levittämiselle oltaisiin Nuotion mukaan herkkiä.

– Kyse on siitä, mikä on riski ajatusten toteuttamiselle. Kun sodan uhkaa ei ole, ei tarvitse olla niin herkkiä näille asioille.

Kuka jakaa?

Teon arviointiin vaikuttaa myös se, kuka kyseenalaisen kuvan jakaa eteenpäin. Jos esimerkiksi poliitikko tukee aseellista toimintaa tai rasismia, hän on rikosvastuuta arvioitaessa vaikeammassa tilanteessa kuin tavallinen kansalainen.

– Poliitikolla on enemmän vaikutusvaltaa. Toisaalta poliittisessa keskustelussa täytyy saada sanoa asiat niin kuin ne ovat. On voitava käydä asiallista poliittista keskustelua yhteiskunnallisista ongelmista.

Nuotio sanoo, että esimerkiksi vihakuvien levittäminen ei vaikuta asialliselta poliittiselta keskustelulta.

– Juridisen vastuun ohella kiinnostava kysymys on poliittinen vastuu. Jos jonkin puolueen edustaja jakaa näitä, miten puolueessa suhtaudutaan tällaiseen ja käsitellään asiaa?

Sananvapauttakin voi rajoittaa

Joku voi puolustaa kantaaottavien kuvien jakamista vetoamalla sananvapauteen. Sananvapaus on paitsi kansallinen perusoikeussäännös myös osa EU:n ihmisoikeussopimusta.

Sananvapautta ei saa käyttää niin, että se tuo erotteluja ja vie oikeuksia pois tietyiltä ryhmiltä

Kimmo Nuotio

– Siellä on oikeuden väärinkäytön kielto. Sananvapautta ei saa käyttää niin, että se tuo erotteluja ja vie oikeuksia pois tietyiltä ryhmiltä.

Ehdotonta oikeutta tuoda näkemyksiään julkisuuteen ei siis ole.

– Esimerkiksi maahanmuuttajat on ryhmä, jota voidaan ehkä suojella. Sananvapauteen vetoaminen ei ole kovin hyvä puolustus.

Tuomiot vähissä

Kuvan jakajaa voidaan epäillä esimerkiksi yllytyksestä tai avunannosta.

– Tekoa arvioitaessa voi vaikuttaa se, kuinka paljon henkilöllä on ystäviä, seuraajia tai kuinka laajalle kuva leviää. Toisaalta myös saatetekstillä on iso merkitys. Joku sanoo, että kaikki aseisiin vaan ja toinen, että vihaan näitä rasismikuvia.

Nuotio arvioi, että tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan jaetaan juttujen määrään ja niiden saamaan huomioon nähden melko vähän. Viime vuonna rikostuomion sai kolme henkilöä. Tuomio on sakkorangaistus. Nuotion mielestä rangaistuksia tärkeämpää on asiasta käytävä keskustelu.

– Sallitun ja kielletyn eron ymmärtäminen on merkittävämpi asia. Haetaan rajaa, mikä on hyväksyttävää viestintää ja mikä ei. Pitää ymmärtää myös se, että sananvapauteen kuuluu myös vastuuta sen käytöstä.