Nopea tajuttomuus ja verenlasku – näin naudan teurastuksen pitäisi mennä

Sähköpiiska ja epäonnistuneet tainnutukset ovat järkyttäneet tällä viikolla, kun Ylen MOT-ohjelma näytti Oikeutta eläimille -järjestön videoita neljältä eri teurastamolta. Oikeaoppisessa naudan teurastuksessa tainnutus ja verenlasku käyvät nopeasti.

A-studio
Paimion teurastamo joulukuussa 2013.
Paimion teurastamo joulukuussa 2013.Oikeutta eläimille / Lehtikuva

Nautoja teurastetaan Suomessa noin 270 000 vuodessa. Esimerkiksi tällä viikolla teurastamisen epäkohdista MOT-ohjelmassa esiin nostetulla Paimion teurastamolla teurastetaan 140 nautaa päivässä. Kokosimme tähän vaiheet siitä, miten teurastus sujuu suomalaisella teurastamolla normaaleissa olosuhteissa.

1) Eläinten purku

Naudat ohjataan kuljetusautosta teurastamon säilytystiloihin. Eläinlääkäri tekee navetassa tulotarkastuksen. Sairaat ja vajaakuntoiset yksilöt eristetään terveestä karjasta. Muutoin naudat saavat rauhoittua hetken kuljettamisen ja purun jälkeen.

Suuri osa naudoista tulee teurastamolle illalla odottamaan aamun teurastustyön alkamista. Jos odotusta on yli 12 tuntia, eläimet pitäisi ruokkia ja lypsää.

2) Tainnutus

Eläimiä ei saa odotuttaa samassa tilassa, missä tainnutus tapahtuu. Naudat kävelytetään erilliseen tainnutuskaukaloon.

Nauta kiinnitetään tainnutuskoppiin niin, että teurastamon työntekijä pystyy tähtäämään pulttipistoolilla eläimen otsaan. Pulttipistooli lävistää nopeasti kallon ja aivot. Syntynyt aivovaurio saa naudan menettämään tajuntansa, ja se lyyhistyy maahan.

Tainnutuskopin alaluukku avataan, ja nauta kiepsahtaa kouruun. Nauta nostetaan roikkumaan takajalastaan tuotantohihnaan.

Tainnutuksen jälkeen on varmistettava, että eläin on varmasti menettänyt tajunsa. Nauta on täysin veltto, eikä se reagoi ärsykkeisiin. Jos eläin reagoi, se on tainnutettava uudestaan.

3) Verenlasku

Nauta pistetään, eli kaulan suuret verisuonet viilletään veitsellä auki ja veri valutetaan ulos. Eläin kuolee verenhukkaan.

Nautojen verenlasku tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, eli viimeistään minuutin kuluttua tainnutuksesta. Verenlaskua ei saa tehdä, jos eläin on tajuissaan.

4) Ruhon käsittely

Naudan sorkat leikataan irti, ja lehmän nahka nyljetään teollisuuden raaka-aineeksi. Teurastaja irrottaa ruhosta pään ja ison kasan sisälmyksiä. Ruho halkaistaan kahtia.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lihantarkastajat käyvät ruhon ja kaikki elimet läpi. Teurastamossa kaikkia työvaiheita valvoo Eviran palkkalistoilla oleva tarkastuseläinlääkäri, joka huolehtii sekä elintarvikehygieniasta että eläinten hyvinvoinnista.

Ruhot luokitellaan, kylkeen isketään viivakoodi ja liha siirretään jäähtymään kylmään. Jäähdytyksen jälkeen ruhot mahdollisesti leikataan erikokoisiksi paloiksi kaupoille ja jatkojalostukseen.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Illan A-studiossa keskustellaan teurastamoiden valvonnasta. Studiossa HKScanin laatu- ja vastuullisuusjohtaja Pia Nybäck, Oikeutta eläimille -aktivisti Kristo Muurimaa, Eviran jaostopäällikkö Jaana Mikkola ja S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Lähteet: Yle MOT: Kidu ensin, kuole sitten, eläinsuojeluasiamies Sari Salminen, Hyvä toimintatapa teurastuksessa -ohjeistus, Lihatiedotus, HKScan, Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut ja Evira.