Turvapaikanhakijat tuoneet työtä ja rahaa – pelastuuko Suomen työttömin kaupunki?

Työttömyydestä ja tyhjistä asunnoista kärsivät kunnat saavat turvapaikanhakijoista taloudellista hyötyä. Uusien työpaikkojen lisäksi uudet tulijat tuovat piristysruiskeen myös muun muassa paikallisille kaupoille.

turvapaikanhakijat
vastaanottokeskus, pakolainen
Karoliina Marttala / Yle

Turvapaikanhakijat tuovat taloudellista hyötyä esimerkiksi työttömyyden kanssa painiviin kuntiin. Tämä on huomattu esimerkiksi Kotkassa.

– Mielestäni meillä on tässä tilanteessa moraalinen velvoite hoitaa osuutemme, mutta sen lisäksi turvapaikanhakijoista on positiivisia talousvaikutuksia, aloittaa palvelujohtaja Jorma Haapanen.

Kaupungin palvelujohtaja laskee, että Kotkaan on syntynyt yli 50 uutta työpaikkaa muun muassa uusiin vastaanottokeskuksiin.

Vielä syyskuussa Kotkassa oli Suomen kaupungeista korkein työttömyysprosentti, 19,4. Myös kaupungin talous on ollut pitkään pahasti kuralla.

Uudet työllisyysluvut tulevat ensi viikolla.

Miljoonapotti kaupoille

Valtio maksaa vastaanottokeskusten kulut, mutta kunnat saavat pientä hallintopalkkiota. Kotkassa tämä summa on ensi vuonna noin 200 000 euroa.

Turvapaikanhakijat saavat vastaanottorahaa. Haapanen laskee, että Kotkassa näiden rahojen käyttö esimerkiksi paikallisissa kaupoissa tai palveluissa merkitsee noin kahden miljoonan euron pottia.

Kunta saa valtiolta rahaa myös lasten perusopetukseen. Määrät lasketaan kaksi kertaa vuodessa. Tällä hetkellä Kotkassa on noin 15 koululaista, jotka ovat tulleet laskentapäivän jälkeen. Muutaman kymmenen tuhannen euron kustannukset tulevat kuitenkin takaisin kuntaan seuraavana laskentapäivänä.

Vuokra-asunnot tuottamaan

Turvapaikanhakijoita on myös majoitettu kaupungin vuokra-asuntoihin. Esimerkiksi Kouvolan kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön johtaja tuntee euron voiman.

Jokainen neliö, joka saadaan vuokrattua, vähentää esimerkiksi painetta nostaa muiden vuokria.

Auvo Viiru

– Kouvola kärsii muuttotappiosta ja tyhjiä asuntoja riittää. Jokainen neliö, joka saadaan vuokrattua, vähentää esimerkiksi painetta nostaa muiden vuokria, kuvaa Kouvolan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Auvo Viiru.

Kouvolassa turvapaikanhakijat ovat asuttaneet vuokrataloyhtiön tyhjän ja purettavaksi aiotun, mutta asumiskelpoisen kerrostalon. Myös kaupungin tyhjä ammattikoulukiinteistö Keltakankaalla on saanut uutta elämää ja kaupunki vuokratuloja.

Myös Kotka kärsii muuttotappiosta, ja Kotkassakin kaupungin vuokrataloyhtiöllä on ollut haasteita löytää asukkaita varsinkin isoihin perheasuntoihin. Palvelujohtaja Jorma Haapasen mukaan turvapaikanhakijoille vuokratuista asunnoista tulee kaupungille nyt muutaman sadan tuhannen euron vuokratulot.

Vastaanottokeskus ostaa myös palveluita

Kotkassa etsitään parhaillaan lisätilaa turvapaikanhakijoille. Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapasen mukaan vuodenvaihteessa Kotkassa on todennäköisesti yli 600 turvapaikanhakijaa.

Maahanmuuttovirasto laskee, että erilaisia vastaanottopalveluita tarjoavia yksiköitä kuten vastaanottokeskuksia tai hätämajoituksia on Suomessa tällä hetkellä runsaat sata kappaletta.

– Vastaanottokeskus työllistää oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita. Keskus myös usein vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä, viestittää tiedottaja Verna Leinonen Maahanmuuttovirastosta.

Turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä vaatii myös entistä enemmän turvapaikkahakemusten käsittelijöitä. Maahanmuuttovirasto (siirryt toiseen palveluun) arvioi, että ensi vuoden alussa käsittelijöitä on palkattu yhteensä 500.