1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Kuusi vaihtoehtoa Syyrian kriisiin – löytyykö Iranilta ässä hihasta?

Joukko Euroopan, Yhdysvaltain ja Lähi-idän poliittisia johtajia on kokoontunut tänään perjantaina Wienissä käytäviin Syyria-neuvotteluihin. Ensi kertaa neuvottelupöytään astui myös Iran. Tarkoituksena on pohtia poliittista ratkaisua Syyrian kriisille. Keräsimme kuusi mahdollista ratkaisua Syyriaan.

Ulkomaat
Syyria-neuvottelijat koolla Wienissä.
Syyria-neuvottelijat koolla Wienissä.Herbert Neubauer / EPA

Wieniin on kokoontunut kaikkiaan 17 maan ulkoministereitä ja diplomaatteja pohtimaan Syyrian sodan lopettamista.

Neuvottelijoiden joukossa ei kuitenkaan nähdä Syyrian opposition edustajia niin poliittisesta oppositiosta kuin aseellisista ryhmistäkään. Toisaalta myöskään Syyrian hallinnon neuvottelijoita ei ole kutsuttu mukaan.

Mukana on kuitenkin ensi kertaa Iran. Iranin ulkoministeri Mohammad Zarif osallistuu neuvotteluihin sekä Yhdysvaltain että Venäjän siunauksella.

Saudi-Arabia on ollut tästä vähemmän mielissään, mutta heidänkin edustajansa ovat neuvottelupöydässä. Iran ja Saudi-Arabia istuvat siis samaan Syyria-neuvottelupöytään ensi kerran.

Niin Iran, Saudi-Arabia, Venäjä kuin Yhdysvallatkin ovat kaikki neljä aktiivisia osapuolia Syyriassa muun muassa pommituksillaan sekä rahallisella tuellaan eri taisteluosapuolille.

Mukaan on Lähi-idästä kutsuttu myös muiden muassa Turkki, Egypti ja Libanon.

Osapuolet keräävät neuvottelupöydälle kukin omat korttinsa, joiden pohjalta pyritään katsomaan, millaisia mahdollisuuksia sotkuisen tilanteen selvittämiseksi olisi.

Tässä muutamia ratkaisuvaihtoehtoja:

1. Presidentinvaaleihin tähtäävä poliittinen prosessi

Venäjä ja Iran saavat vedettyä läpi vaatimuksensa sopimuksesta, joka tähtää varhaistettuihin presidentinvaaleihin. Kansainvälinen yhteisö valvoisi näitä vaaleja.

Samaan aikaan taistelukentällä tukahdutettaisiin kapinallisten pesäkkeitä ennen Isisin-vastaisen suurhyökkäyksen alkamista.

Tämän suunnitelman mukaan Syyriassa perustettaisiin kansallisen yhtenäisyyden hallitus, jossa 20 paikkaa menisi nykyiselle hallinnolle ja itsenäisille edustajille sekä kymmenen paikkaa "isänmaalliselle oppositiolle", joka oli mukana viimeksi Moskovan tukemissa neuvotteluissa.

Sen sijaan suurimmat Syyrian oppositioryhmät syrjäytettäisiin.

Uusi hallitus valvoisi yhteistyössä presidentti Bashar al-Assadin kanssa parlamenttivaaleja sekä valmistelisi "itsenäisiä ja vapaita" presidentinvaaleja. Presidentinvaaleihin voisi astua ehdokkaaksi kuka tahansa, myös al-Assad.

Tämän suunnitelman läpivienti olisi tappio Syyrian pääopposition lisäksi Yhdysvalloille ja EU:lle, jotka ovat vaatineet al-Assadin syrjäyttämistä Syyrian tulevaisuussuunnitelmista.

Toisaalta Yhdysvallat on tällä hetkellä keskittynyt enemmänkin Isisin pommittamiseen kuin Syyrian poliittisen ratkaisun aktiiviseen läpivientiin. Yhdysvallat on kiinnostunut Isisin-vastaisesta yhteisrintamasta, johon myös Venäjä, Iran ja Syyrian armeija voisivat kuulua.

Joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvallat olisikin nyt lausunnoistaan huolimatta valmis kääntämään sokean silmän al-Assadin pysymiselle vallassa, jos vain heidän omat intressinsä ja Israelin intressit olisivat suojattuja.

2. Väliaikaishallinto ilman presidentti al-Assadia

Saudi-Arabia ja Turkki mielisivät Syyriaan väliaikaishallintoa, jossa voisi olla edustajia nykyisestä hallinnosta, mutta josta puuttuisivat nykyisen hallinnon kärkihahmot – presidentti al-Assad mukaan luettuna.

– Hän (presidentti al-Assad) lähtee joko poliittisen prosessin seurauksena tai hänet poistetaan väkivalloin, sanoi Saudi-Arabian ulkoministeri Adel al-Jubeir BBC:lle ennen neuvottelujen alkamista.

Katsantokannan mukaan väliaikaishallinto ei toimisi, mikäli al-Assad itse saisi jäädä ehdolle aikaistetuissa vaaleissa. Toisaalta tämän suunnitelman kannattajat eivät ole vielä kyenneet esittämään minkäänlaisia ehdotuksia siitä, kuka al-Assadin voisi korvata tai miten suunnitelma muuten toteutettaisiin.

Turkki näkisi mielellään Muslimiveljeskuntaa tukevan hallinnon, kun taas Saudi-Arabia mielisi maallisempaa hallintoa Syyriaan. Muslimiveljeskunnan nousu olisi painajainen myös Egyptille.

Kaksi syyrialaismiestä ilma-iskussa kuolleiden omaistensa ruumiiden äärellä.
Paikallisten mukaan 15 ihmistä kuoli Syyrian ilmavoimien iskussa Doumassa 29. lokakuuta 2015.Mohammed Badra / EPA

3. Libanonin malli pohjana

Joidenkin arvioiden mukaan kehitteillä on Libanonin sisällissodan loppumiseen johtaneesta Taifin sopimuksesta juonnettu malli. Siinä Libanonissa presidenttinä on kristitty, pääministerinä sunnimuslimi ja parlamentin puhemiehenä shiiamuslimi.

Skenaarion mukaan al-Assad pysyisi presidenttinä, mutta hänen valtansa olisi lähinnä seremoniallista. Pääministeriksi nousisi opposition edustaja.

Malli muistuttaisi paljon myös palestiinalaisten hallintoa Jasser Arafatin viimeisinä vuosina. Yhdysvallat halusi Arafatin syrjään presidenttiydestä, mutta samaan aikaan häntä kuitenkin tarvittiin palestiinalaishallinnon vakauttamiseksi. Todellinen poliittinen valta oli kuitenkin pääministeri Mahmud Abbasilla.

Toisaalta Libanon ei välttämättä ole hyvä esimerkki ratkaisusta, sillä 25 vuotta Taifin sopimuksen jälkeen maan sisäpolitiikka on täysin halvaantunut riitelevien poliittisten osapuolien vuoksi. Maassa ei ole ollut presidenttiä sitten toukokuun 2014 ja hallitus on kaatumisen partaalla päivittäin.

Arvioiden mukaan Iran ei myöskään malliin suostuisi, sillä sen vaikutusvalta alueella vähenisi sunnien päästessä valtaan Syyriassa.

4. Iran vetää ässän hihastaan

Iran on kuitenkin jo väläyttänyt mahdollisuutta, että al-Assad ei jatkaisikaan presidenttinä.

– Iran ei vaadi Assadin pitämistä vallassa ikuisesti, sanoi Iranin varaulkoministeri Amir Abdollahian iranilaisviestimien mukaan neuvottelujen alla.

Asiantuntijoiden mukaan Iran aikoo tukea Assadia vain lyhyen, esimerkiksi puolen vuoden siirtymäajan verran.

Iran aikoo kuitenkin pitää Syyrian otteessaan, mutta on ymmärtänyt, että hirttäytyminen al-Assadiin ei välttämättä kannata. Syyria on Iranille tärkeä alueellisessa politiikassa muun muassa siksi, että se on tarjonnut maantieteellisen väylän Libanonin shiialaisen Hizbollahin varustamiseen.

Iranin tukema Hizbollah on Libanonissa muodostanut valtion valtiossa – sillä on omanlaisensa hallinto, sosiaalijärjestelmät ja infrastuktuuri. Libanonin viranomaisilla, edes armeijalla, ei ole käytännössä pääsyä Hizbollahin alueille. Kaikki tämä on mahdolllista pääsääntöisesti Iranin suurella rahallisella tuella.

Arabiasiantuntijoiden mukaan Iran ei välttämättä pyrikään pitämään vaikutusvaltaansa yllä tärkeiden valtiollisten elimien kautta, vaan kehittämällä Syyriaan Hizbollahia vastaavan järjestelmän.

Iranin ongelma kuitenkin on, että Syyriassa on vain vähän shiiaväestöä ja alaviitit ovat joka tapauksessa uskollisia al-Assadille. Siksi näyttääkin todennäköiseltä, että Iran on valmis jonkinlaiseen poliittiseen ratkaisuun. Neuvottelujen edetessä ilmennee, millainen Iranin ehdotus on.

Syyrialainen poika Itävallan ja Slovenian välisellä rajalla.
Syyrian sodan pakolaisia on tullut Eurooppaan tänä vuonna jo 700 000.Erwin Scheriau / EPA

5. Syyria jaetaan osiin

Mallia Syyrian jakamisesta osiin on väläytelty jo useaan otteeseen sisällissodan edetessä.

Mallissa al-Assadille liittolaisineen jäisi kutistunut alaviittivaltio lähinnä Syyrian länsirannikolla ja pääkaupungin Damaskoksen ympäristössä. Kapinalliset puolestaan jakaisivat Pohjois- ja Itä-Syyriaa. Lisäksi kurdit saattaisivat saada osansa pohjoisesta.

Ranskan salaisen palvelun päällikkö Bernard Bajolet sanoi neuvottelujen alla tiedustelukonferenssissa Washingtonissa, että "Lähi-itä sellaisena kuin sen tunnemme on mennyttä".

– Meistä tuntuu, että Syyria on jakautunut maaperällään. Hallinnolla ei ole hallussaan kuin pieni osa maata: kolmasosa siitä maasta, joka muodostettiin toisen maailmansodan jälkeen. Kurdit hallitsevat pohjoista, ja alueen keskiosa on Isisin kontrollissa, Bajolet sanoi al-Hayet-sanomalehden mukaan.

Bajoletin arvion mukaan niin Irak kuin Syyriakaan eivät pysty pitämään toisen maailmansodan jälkeen asetettuja rajojaan.

Myös Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja John Brennan sanoi al-Hayatin mukaan, ettei usko, että keskushallinnot pystyvät pitämään hallussaan Syyriaa, Libyaa, Irakia ja Jemeniä.

6. Neuvottelut kaatuvat kokonaan

Suuri mahdollisuus on myös, että Wienin neuvottelut kaatuvat kokonaan. Siinä tapauksessa sota Syyriassa jatkuu hyvin pitkään.

Syyrian armeija Venäjän ja Iranin ja heidän liittolaistensa tuella jatkaa kaikkien kapinallisryhmien moukarointia, ja siviilit kärsivät entistä enemmän. Samaan aikaan kapinalliset saavat tukijoiltaan sekä lännestä että Lähi-idästä yhä enemmän raskasta aseistusta ja rahallista tukea.

Sodan jatkuminen saattaa käytännössä johtaa joka tapauksessa Syyrian lopulliseen pirstoutumiseen kolmeen tai vielä useampaan kappaleeseen. Se ei miellytä oikeastaan ketään osapuolia.

Varsinkin Turkki on näreissään kurdivaltion mahdollisesta muodostumisesta aivan sen rajoille. Tällä viikolla turkkilaisviranomainen sanoi, että kurdien PKK on itse asiassa vakavampi uhka Turkille kuin Isis.

Neuvottelijoilla on kuitenkin edessään joka tapauksessa pitkä tie.

– Läpimurto ei tapahdu huomenna, sanoi Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier torstaina.

Lue seuraavaksi