Yhä useampi työtön päätyy kuntouttaviin töihin yhdeksällä eurolla päivässä – osalle kunnista se tuo säästöä, osalle kuluja

Pitkään työttömänä olleita ohjataan yhä useammin kuntouttavan työtoiminnan pariin. Kunnille tämä tietää säästöjä työmarkkinatukimaksuihin. Kokonaissäästöt kuitenkin vaihtelevat; paikoin toiminnan järjestäminen on tullut kalliiksi.

Kotimaa
Mies naulaamassa
Yle

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu pitkään työttömänä olleille. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä pitkän työttömyyden vaikutuksia työkykyyn ja tuoda rutiineja arkeen. Käytännössä työtoiminta voi olla esimerkiksi työskentelyä käsitöiden tai vanhusten parissa.

Pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa. Samalla kuntien osuutta työmarkkinatuen kustannuksista on lisätty. Aiemmin kunta joutui maksumieheksi vasta 500 työttömyyspäivän jälkeen, mutta vuoden alusta rajana on ollut 300 päivää. Kunnan maksuvelvollisuus poistuu kuitenkin väliaikaisesti, jos työtön osallistuu työllistämistä edistäviin palveluihin.

Kuntaliiton mukaan kuntouttavan työtoiminnan suosiota selittää osaltaan se, että muut aktivoivat työvoimapalvelut, kuten palkkatuettu työllistäminen ja työvoimakoulutus, ovat vähentyneet.

– Tämä on hyvin huolestuttava tilanne kaiken kaikkiaan, koska julkiset työvoimapalvelut ovat samaan aikaan vähentyneet ja kysymys alkaa olla jo vähän siitä, että tämä kuntouttava työtoiminta on ainoa palvelu, mikä on tarjolla näille työttömille, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Tommi Eskonen.

– Työvoimapalvelujen resursseja leikataan ja se korvautuu sosiaalipalveluilla, hän tiivistää.

Eskonen epäilee, että tämän vuoksi ainakin jossain määrin kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuu sellaisia ihmisiä, joilla olisi valmiuksia opiskella, tai hankkia työkokemusta lähempänä työelämää.

Pääkaupunkiseudulla painetta lisätä toimintaa

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui Suomessa viime vuonna 27 409 ihmistä, jotka olivat työmarkkinatuen piirissä. Heidän lisäkseen toimintaan osallistui joitakin tuhansia ihmisiä muilla tuilla, mutta heidän määrästään ei pidetä valtakunnallisia tilastoja. Toimintaa on järjestetty vuodesta 2001 ja siihen osallistuvien määrä on ollut koko ajan kasvussa.

Kasvua on ollut myös pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa. Espoossa toimintaan on osallistunut tänä vuonna 319 ihmistä, Vantaallakin reilu tuhat. Helsingissä osallistuneita on ollut tähän mennessä 1472, ja loppuvuonna määrän odotetaan nousevan 1800 ihmiseen.

– Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt ja sitten lainsäädännöllä kuntia on ohjattu lisäämään kuntouttavaa työtoimintaa, kertoo Helsingin kaupungin työllistymisen tuen päällikkö Leena Luhtasela.

Toiminnan hinta vaihtelee

Kuntouttava työtoiminta tuo kunnille kustannuksia, sillä se on ennen kaikkea kuntouttavaa. Toimintaan osallistuvat eivät saa tehdä sellaista työtä, mikä korvaisi oikean työntekijän. Palkkioksi osallistujat saavat yhdeksän euroa päivässä, sekä korvauksen matkoista.

Kunnalle yksi kuntoutuspäivä maksaa Kuntaliiton arvion mukaan 50 eurosta ylöspäin. Kustannukset vaihtelevat kunnittain, sillä järjestettävä toiminta on niin ikään vaihtelevaa. Osa kunnista järjestää kaiken itse, osa ostaa ostopalveluina. Toisaalta säästöjä tulee työmarkkinatuessa, jonka valtio maksaa työtoiminnan ajalta.

Helsingin kaupungilta kerrotaan, että mikäli toiminta järjestetään laadukkaana, maksaa se ainakin pääkaupunkiseudulla työmarkkinatuesta saatavaa hyötyä enemmän.

– Kustannuksia tulee enemmän lyhyellä tähtäimellä. Kustannuksia tulee esimerkiksi tiloista, sillä meillä on paljon pajoja ja verstaita. Myös henkilökustannuksia on paljon, sillä toiminta on ohjattua, Luhtasela kertoo.

Kustannuksista huolimatta toimintaa aiotaan edelleen lisätä myös Helsingissä, sillä sen arvioidaan vähentävän syrjäytymistä, ja auttavan ihmisiä eteenpäin.