Kivessyövät yleistyvät Suomessa – ”Toisinaan kumppani huomaa, eikä mies ole huomannut mitään”

Urologian erikoislääkärin mukaan on hämärän peitossa, miksi kivessyöpä on erityisesti länsimaiden vitsaus.

terveys
Qantas-lentoyhtiön viiksillä koristeltu kone Australiassa.
Australialaisen Qantas-lentoyhtiön kone koristeltiin viiksillä Movember-kampanjan vuoksi 31. lokakuuta.Reuters-tv

Kivessyöpä on nuorehkojen miesten vakava sairaus. Pahanlaatuisen kasvaimen aiheuttaman sairauden toipumisennuste on kuitenkin erittäin hyvä. Kivessyöpä voidaan hoitaa, kunhan se havaitaan ajoissa.

– Kivessyöpä on pitkälti oireeton. Alkuvaiheessa ainut tapa on, että mies, jolle sairaus tulee, toteaa sen itse kiveksen suurentumisena tai erillisenä kyhmynä kivespussissa, sanoo urologian erikoislääkäri Olavi Lukkarinen.

Lukkarisen mukaan miehet hakeutuvat aiempaa herkemmin lääkäriin. Lääkärikäyntiä aristeltiin ennen, vaikka olisikin huomattu muutoksia sukuelimissä.

– Kivessyöpiä on monentyyppistä, ja hoito rakentuu kasvaintyypin mukaan. Yleensä käytetään yhdistelmähoitoa. Leikkaus on se ensimmäinen, jossa sairas kives poistetaan. Liitännäishoitona leikkauksen jälkeen yhdistetään lääkehoito, kemoterapiahoito ja usein myös sädehoito, Lukkarinen luettelee.

Poistettu kives korvataan tavallisesti keinotekoisella proteesilla.

– Toinen oma kives säilyy, eli mieshormonin tuotanto jatkuu. Hedelmöittymiskyky laskee jonkin verran, mutta on kuitenkin mahdollista saada perillisiä myös yhdellä kiveksellä, Lukkarinen toteaa.

Yhdistelmähoidon tulokset ovat vakuuttavia: Suomessa yli 95 prosenttia potilaista paranee sairaudesta. Kivessyöpään kuolee erikoislääkäri Olavi Lukkarisen mukaan vuosittain 4–6 suomalaista. Tällöin syöpä on yleensä havaittu aivan liian myöhään.

Yleisin syöpä nuorilla miehillä

Kivessyöpien määrä on lisääntynyt viime vuosina erityisesti länsimaissa, myös Suomessa.

– Jos muistelen 90-lukua, niin silloin Suomessa todettiin 70–80 kivessyöpää vuosittain. Nykyisin on 170–180 uutta tapausta. Eli määrä on yli kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana, Olavi Lukkarinen selventää.

Miesten kaikista syövistä kivessyöpien osuus on kuitenkin vain yksi prosentti. Sairauden riskiryhmässä ovat pääasiassa 20–40-vuotiaat miehet, mutta yksittäisiä syöpätapauksia on todettu myös nuoremmilla. Vaikka kivessyövän hoitokeinot ovat kehittyneet, sairauden aiheuttajat ovat yhä osittain hämärän peitossa.

– Yksi selvistä syistä on niin sanottu piilokiveksisyys eli laskeutumaton kives vastasyntyneellä poikalapsella. Se pitäisi viimeistään kahden vuoden iässä saada korjattua. Siihen liittyy selvä riski saada myöhemmin kivessyöpä. Toinen selittävä tekijä on perinnölliset seikat. Jos isällä on ollut kivessyöpä, niin pojalla on noin nelinkertainen riski saada se myös. Jos veljellä on ollut kivessyöpä, niin miehellä on noin kahdeksankertainen riski saada kivessyöpä, Lukkarinen kertoo.

Urologian erikoislääkärin mukaan on toistaiseksi epäselvää, miksi kivessyöpä näyttää olevan erityisesti kehittyneiden maiden vitsaus. Länsimainen elintapa saattaa lisätä kivessyövän riskiä.

– Selviä selityksiä ei ole. Miesten hedelmättömyys, joka on myös lisääntynyt, korreloi kuitenkin kivessyöpäriskin kanssa. Lisäksi äidin ylipaino vaikuttaa raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, jolloin lapsen sukuelimet alkavat kehittyä. Ylipainoisilla insuliinipitoisuus on noussut, mikä johtaa naishormonin eli estradiolin lisääntymiseen, jonka taas tiedetään nostavan poikalapsen kivessyövän riskiä, Olavi Lukkarinen sanoo.

Huolellinen kopelointi kannattaa

Kivessyöpä ei yleensä oireile, joten urologian erikoislääkäri neuvoo miehiä tunnustelemaan kivespussejaan mahdollisen syövän havaitsemiseksi samalla tavoin kuin naisia kehotetaan tutkimaan rintojaan säännöllisin väliajoin rintasyövän varalta.

– Suosittelisin, että miehet tunnustelisivat esimerkiksi saunomisen yhteydessä kivespussit huolellisesti, että onko siellä tapahtunut muutoksia. Se kannattaa aloittaa ennen 20 vuoden ikää ja tunnustella kerran kuukaudessa. Kyllä sen muutoksen huomaa. Eikä niin, kuten toisinaan tapahtuu, että kumppani huomaa, eikä mies ole huomannut mitään! Ei niitä tarvitse tunnustella kuin tuohon 40 ikävuoteen asti, niin sitten sairausriski on ohi, urologi Lukkarinen opastaa.

Muutos kivespusseissa ei kuitenkaan ole suora merkki sitä, että kyseessä olisi kivessyöpä.

– Kivessyövässä tapahtuu tavallisesti rakenteellinen muutos kiveksessä. Pintaan tulee kova kohouma tai sitten kiveksen suurentuminen. Toki paljon on nesterakkuloita, joten kiveksen suureneminen ei automaattisesti tarkoita kivessyöpää. Suurin osa muutoksista on hyvänlaatuista, Lukkarinen toteaa.

Syöpäriskin minimoimiseksi kannattaa myös syödä terveellisesti ja liikkua riittävästi.

– Näkisin, että ylipainon hallinta – eli terveellinen ravinto ja ravitsemus – on yksi merkittävä tekijä, jolla on merkitystä kivessyöpäriskiin kuten myös muihin sairauksiin, erikoislääkäri korostaa.