Tee itse ja minimoi ylijäämät – säästeliään ruoanlaiton vinkit ovat yksinkertaisia

Kolmentoista lapsen äiti Sinikka Rautakoski antaa mielellään neuvoja siihen, miten ruokaa voi laittaa edullisesti ja samalla terveellisesti. Hän muistaa millaista on elämä, kun rahaa ei ole ja silti pitäisi syödä.

Kotimaa
Sinikka Rautakoski käyttää aina ostoslistaa ja seuraa tarkasti paitsi tarjouksia, myös mahdollisia päiväykseltään vanhentuvia alennustuotteita.
Sinikka Rautakoski käyttää aina ostoslistaa ja seuraa tarkasti paitsi tarjouksia, myös mahdollisia päiväykseltään vanhentuvia alennustuotteita.Antti Haavisto / Yle

Vaasalaisen Sinikka Rautakosken perheessä on katsottu kauppalistat hyvinkin tarkkaan, sillä ruokittavia suita on ollut lapset ja aikuiset yhteenlaskettuna jopa viisitoista. Vaikka lapset ovatkin jo maailmalla, katsoo Sinikka Rautakoski edelleen tarkkaan, mitä ostaa.

Kokemus on opettanut Sinikan säästeliääksi ruoanlaittajaksi ja näitä vinkkejä hän jakaa mielellään muillekin. Vaasan Marttojen puheenjohtajana toimiva Sinikka sanoo tulevansa vaikka kotiin neuvomaan, jos arki vaikkapa ruoanlaiton suhteen ei ota sujuakseen.

Säästövinkit ruokakauppaan

Yksinkertaisena säästövinkkinä Sinikka Rautakoski kehottaa käymään kaupassa vaikkapa maanantai-aamuna. Aamuaikaan nimittäin esimerkiksi lihatiskeillä voi olla viikonlopulta yli jääneitä lihatuotteita jopa 50 prosentin alennuksilla.

– Tällä tavalla olemme usein onnistuneet hankkimaan perheeseemme jopa viikonkin lihat edullisesti, sanoo Sinikka Rautakoski.

Toinen säästövinkki on kaiken mahdollisen ylijäämän hyödyntäminen. Rautakoskien perheessä ei juuri biojätettä kerry, sillä kaikki mahdollinen ylijäämäruoka pyritään käyttämään. Vanhat juustonkannikat raastetaan pizzanpäälisiksi ja pizzaan käy moni muukin ylijäämäruoka.

Entä mitä mieltä Vaasan Marttojen puheenjohtaja on ruokien päiväysmerkinnöistä? Voisiko niistä joustamalla säästää myös?

– Ehdottomasti, ja sitä teenkin paljon. Pidän itse usein näitä merkintöjä vain viitteellisinä ja epäilyttävissä tapauksissa sitten haistellaan ja maistellaan. Muistan esimerkiksi 1970-luvun, jolloin olin itsekin elintarvikekauppiaana. Silloin ei ollut tietoakaan mistään päiväysmerkinnöistä. Kananmunia ostettiin jopa 20 kiloa ja hyvin harvoin yksikään sellaisesta satsista ehti mennä huonoksi, Sinikka Rautakoski muistelee.

Jos on aikaa kiertää tarjousten perässä, saattaa tehdä edullisia hankintoja.

– Haravoimalla hyvissä tarjouksissa olevat tuotteet eri kauppoja kierrellen voi säästää helposti jopa neljäsosan kauppalaskusta. Ja mitä enemmän pystyy esimerkiksi leipomaan itse, sitä halvemmalla pääsee, tietää Rautakoski, joka leipoo aina sämpylät ja leipääkin itse.

– Uunipellilliseen menee 16 sämpylää ja sen tekemiseen noin kaksi euroa. Siitä voi laskea ettei kappalehinta ole kyllä paha, Rautakoski summaa.

Voiko halvalla syödä silti terveellisesti?

Ruokamenoissa säästäminen ei välttämättä tarkoita ruoan terveellisyydestä tinkimistä. Halvallakin voi syödä terveellisesti.

– Kyllä voi, vaikka esimerkiksi vihannekset eivät oikein ole korvattavissa ja niitä tarvitaan. Mutta hyvällä normaalilla ja edullisellakin kotiruoalla saadaan tarvittavat vitamiinit ja proteiinit. Ja jauhelihaksi kelpaa vallan hyvin sikanauta. Siinä on tarpeellinen määrä rasvoja ja proteiinia eikä kalliimpaa naudanlihaa aina tarvita, Sinikka Rautakoski neuvoo.

Säästöä syntyy kun opettelee leipomaan, hyödyntää ylijäämäruoat ja katsoo tarjoukset.
Säästöä syntyy kun opettelee leipomaan, hyödyntää ylijäämäruoat ja katsoo tarjoukset. Antti Haavisto/Yle

Kalan syöminen kannattaa Rautakosken mukaan aina ja itsetehdyt keitot ovat edullisia.

– Keitot tekisin aina vähintään kahdelle päivälle ja vielä suuremmat määrät sitten osin pakkaseen, vinkkaa Rautakoski.

Jos ollaan oikein tiukilla, pärjääkö yksi ihminen sitten vaikkapa vitosella päivässä?

– Jos oikein tarkkaan lasketaan, niin kyllä. Puuro ja sämpylät tehdään itse. Juusto ja voi riittävät pitkälle, joten ne pitävät aamupalan hinnan noin eurossa. Suurempi määrä esimerkiksi makaronilaatikkoa tai kunnon jauhelihakastike perunoineen sekä pieni vihannesmäärä syntyy helposti noin kolmen euron annoshintaan. Välipalat ja iltapalat syntyvät aamiaisvärkeistä, kuten itsetehdystä sämpylöistä ja leivästä ja näin vitosellakin päivässä voi elää, Sinikka Rautakoski laskeskelee.

Niukat vuodet eivät unohdu vaikka kaikesta onkin selvitty

Sinikka Rautakoskelle on jäänyt mieleen erityisesti vuosi 1974. Silloin Rautakosket joutuivat lopettamaan Kokkolassa toimineen yrityksensä ja siirtymään myymälänhoitajiksi Kalajoelle.

– Ennenkuin pääsimme Kalajoelle, olimme kuukausia todella tiukilla. Muistan, että sain mummolasta säkillisen ohrajauhoja, kaksi kiloa voita ja ison maitohinkin. Maito taisi riittää viikoksi, voi pari viikkoa ja jauhosäkillä sinniteltiin varmaan kaksi kuukautta. Keitettiin ohrapuuroa, laitettiin rieskaa ja tehtiin leipää. Se oli kyllä hurjaa, mutta niin siitäkin selvittiin, Sinikka Rautakoski muistelee.

– Ajattellin silloin, ja nytkin, että se on vain väliaikaista. Että joskus tämä helpottaa ja parempaan ollaan täältä pohjalta menossa ja se auttoi minua silloin jaksamaan.