Tutkija: Turkin tarina sillanrakentajana romuttunut – Pakolaiset kauppatavaraa

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että Turkki ajautuu yhä kauemmas eurooppalaisista arvoista. Pahin vaihtoehto olisi maan muuttuminen islamilaiseksi diktatuuriksi.

Ulkomaat
Nainen tutkii uutisotsikoita lehtikioskin edustalla Istanbulissa.
Nainen tutki uutisotsikoita lehtikioskin edustalla Istanbulissa maanantaina. Presidentti Tayyip Erdoğanin AKP-puolue voitti sunnuntain parlamenttivaaleissa 315 parlamentin 550 paikasta.Dimitar Dilkoff / AFP

Turkki jakautui sunnuntain parlamenttivaaleissa kahtia: presidentti Tayyip Erdoğanin kannattajiin ja hänen vastustajiinsa. Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista huomauttaa, että koko yhteiskunnan läpi politiikasta talouteen kulkee jakolinja islamilais-konservatiivien ja länsimielisten-sekulaarien järjestöjen välillä.

Erdoğanin Oikeus- ja kehityspuolue AKP pönkittää kansan kahtiajakautumista rakentamalla islamilais-konservatiivista kuvaa kansasta, jota länsimaalaistajat ovat alistaneet. Mutta miksi suomalaisten pitäisi välittää siitä, mitä Turkissa tapahtuu?

Turkki aiheuttaa epävakautta alueella

Turkista on toivottu Euroopan ja islamilaisen maailman välistä siltaa, korostaa Alaranta. Turkki hyväksyttiin EU:n jäsenehdokkaaksi 1999 ja jäsenyysneuvottelut käynnistyivät 2005.

Vaikka kummaltakaan osapuolelta ei ole löytynyt todellista neuvotteluhalukkuutta, Turkki on ollut vakaa maa Euroopan ja levottoman Lähi-idän välissä. Sen on odotettu lieventävän todellisia ja kuviteltuja vastakkainasetteluja sekä rauhoittelevan aluetta.

– AKP on nyt itse hyvin pitkälti aiheuttanut epävakautta alueella. Koko sillanrakentajan tarina romuttuu, vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.

Hän ei myöskään usko, että tilanne rauhoittuu. Turkki pitää terrorismin vastaista taistelua tärkeimpänä tehtävänään, ja se koskee niin Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta kuin ääri-islamista Isisiä Turkin rajojen sisällä ja sen ulkopuolella.

Turkki kiristää EU:ta pakolaisilla

Turkin naapurivaltioissa Syyriassa ja Irakissa yhteiskuntarakenteet ovat käytännössä palasina. Turkkiin on saapunut ainakin kaksi miljoonaa syyrialaista pakolaista, ja se on erittäin tärkeä väylä Eurooppaan pyrkiville. EU haluaa Turkin pysäyttävän pakolaiset ja lupaa sille vastineeksi muun muassa rahallista tukea.

– Pakolaisista on tullut kauppatavaraa. EU:n politiikka on ollut todella hätäisesti kokoonkyhättyä ja perusteetonta, Alaranta sanoo.

Hän arvostelee erityisesti Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Turkin-vierailua parlamenttivaalien alla, ja EU:n Turkkia koskevan raportin julkaisemisen lykkäämistä. Hän on huolissaan siitä, että Turkin liberaalia ja EU:sta kiinnostunutta oppositiota vähätellään.

– Turkin hallinto tuotiin näyttävästi kansainväliseen yhteyteen ja legitimoitiin. EU:ssa ei kuitenkaan tiedetä, mitä saadaan vastapalkinnoksi.

Alaranta ennustaa, että Turkki nostaa EU:lta pyytämäänsä raha-avustusta pikkuhiljaa, ehkä jopa kuukauden välein. Vaikka Turkki yrittäisikin vastineeksi pitää pakolaiset maassaan, heidän vastaanottamisensa ei ole kestävällä pohjalla. Suurin osa ei asu leireissä, vaan kadulla.

Turkista omia pakolaisia Eurooppaan

Turkin oppositiosta saattaa myös alkaa lähteä pakolaisia Eurooppaan, uskoo Alaranta. Merkkejä siitä on hänen mielestään jo olemassa. Koulutetut ihmiset eivät luota Turkin tulevaisuudennäkymiin, eivätkä ulkomaille vaihtoon lähteneet opiskelijat palaa takaisin Turkkiin.

– Luvassa on pari päivää harmoniaa korostavia sanoja ja koko kansakunnan syleilyä, mutta pahoin pelkään, että se on retoriikkaa. Sitten alkaa opposition ja vastustajien säälimätön murskaaminen. Ne, jotka eivät sopeudu AKP:n arvoihin, saavat kuulla kunniansa.

Pahin vaihtoehto olisi Alarannan mielestä se, että Erdoğanin AKP veisi islamilais-konservatiivisen valtion projektinsa loppuun asti. Siihen kuuluisi hyvin toimeenpanovaltainen presidentti, jota parlamentaariset käytännöt eivät rajoittaisi.

– Muodostuisi islamismiin ja fasismiin kallellaan olevan diktatuuri, jossa poliittisen opposition mielipiteellä ei olisi mitään painoarvoa ja ne murskattaisiin.

Väkivaltaisuudet PKK:ta vastaan jatkuvat

Turkin hallituksen ja Kurdistanin työväenpuolue PKK:n väliset väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet viime kuukausina. Alaranta uskoo, että taustalla ovat olleet kylmät valtalaskelmat.

– Erdoğan huomasi keväällä, että rauhanprosessi PKK:n kanssa ei nosta AKP:n äänimäärää, vaan voi jopa laskea sitä. Silloin hän vihelsi pelin poikki ja alkoi kerätä kansallismielisten turkkilaisten ääniä.

Kotimaisen PKK:n lisäksi päänsärkyä aiheuttavat Pohjois-Irakin kurdien autonominen alue ja Pohjois-Syyrian muodostumassa oleva kurdien autonominen alue.

– Tässä on rakennettu ajatus, että Turkki on tulirenkaan saartama. Uhkaa vastaan pitää taistella.

Alaranta uskoo kuitenkin, että AKP yrittää saada Turkin konservatiiviset kurdit takaisin puolueeseen. Jonkinlaista sillanrakentamista voi siis olla luvassa.