Leipä tulee betonista – yksi yritys voi horjuttaa pienen kunnan taloutta

Kyyjärvellä lähes joka kahdeksas työssä käyvä saa leipänsä Betsetiltä. Myös kunta saa sieltä valtaosan yhteisöverotuloistaan edelleen, vaikka tuotot ovat pudonneet muutamassa vuodessa alle neljäsosaan.

Kotimaa
Betset ilmakuvassa.
Reijo Löytönen / Betset

Kyyjärven kunnanjohtaja Eero Ylitalon syntyseuduilla Lapissa metsäyhtiöitä nimitettiin leivän isäksi – sitä samaa betonialan yritys Betset on Kyyjärven kunnalle.

Betsetin vaikutus kunnan talouteen on melkoinen, sillä yritys tuottaa kaksi kolmasosaa koko kunnan yhteisöverotuotosta ja kunnan kaikissa verotuloissa vaikutus on 15 prosentin luokkaa.

Betsetin teräsbetonirunkohalli Kyyjärvellä.
Pirkko Tainio / Yle

Viime vuonna Betsetin yhteisöverotuotto oli noin 277 000 euroa, kun vielä 2013 se oli yli puolet enemmän, noin 593 000 euroa.

– Kylllä näillä luvuilla vähän kulmakerrointa lisätään, kun taloussuunnitelmaa tehdään, Ylitalo myöntää.

Yritys työllistää 167 työntekijää, heistä vajaa puolet on kyyjärveläisiä.

– Kun ajattelee kunnan kokoa: meillä on 1400 asukasta ja 580 työllistä eli lähes joka kahdeksas on Betsetillä töissä.

1,4 miljoonasta alle 300 000:een euroon

Betsetin yhteisöverotuotot ovat olleet melkoisessa alamäessä, summa on useampana vuotena peräkkäin yli puolittunut: vuonna 2012 summa kipusi lähes 1,4 miljoonaan euroon, nyt siitä on jäljellä enää alle neljäsosa.

Virpi Kotilainen haastattelee radio kylässä Kyyjärven kunnanjohtaja Eero Ylitaloa.
Virpi Kotilainen haastattelee radiolähetykseen kunnanjohtaja Eero Ylitaloa.Pirkko Tainio / Yle

Parhaimmillaan Betset on maksanut yhteisöveroa lähes 350 euroa asukasta kohden, nyt summa on vajaat 60 euroa.

Betonitehdas elää rakentamisesta, ja siihen taantuma purrut.

– Kyllä se väistämättä näkyy meidän tuloksen tekokyvyssä ja sitä kautta verotuotoissa, hallituksen puheenjohtaja Hannu Löytönen sanoo.

Ongelmana työvoiman löytäminen

Vaikka yhteisövero on pudonnut, Betsetin lähtö Kyyjärveltä olisi kunnalle kova isku.

– Meillä on vahva tuotantolaitos ja monipuolista osaamista, ja uskon, että menestymisen eväät myös jatkossa on Kyyjärvellä, mutta sitähän ei tiedä, mihin suuntaan nuoriso jatkossa investointeja suuntaa, eläke-vaariksi jo itseään kutsuva Hannu Löytönen sanoo.

Radio Kylässä Kyyjärvellä. Minna Matintupa haastattelee Hannu Löytöstä Betsetillä.
Minna Matintupa haastattelee radiolähetykseen Hannu Löytöstä.Pirkko Tainio / Yle

Kunnanjohtaja myöntää, että jos Betset päättäisi lähteä Kyyjärveltä, tilanne olisi enemmänkin kuin haastava. Hän kuitenkin uskoo, että Löytösten perheyrityksellä on vielä juuret tanakasti kunnan maaperässä.

– Meillä on Betsetin kanssa hyvä keskusteluyhteys, vuoropuhelu on rakentavaa ja yhteistyöhakuista, Ylitalo korostaa.

Hannu Löytösen mukaan keskeisin haaste Kyyjärvellä toimimisessa on koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman löytäminen.

– Nuoret eivät tahdo lähteä opiskelemaan rakennustekniikkaa. Rakennuspuolen insinöörejä tai diplomi-insinöörejä ei paikkakunnalla ei ole vapaana.

Lisää vetovoimaa

Löytönen toivoisikin kuntaan lisää vetovoimaa työpaikan lisäksi. Hänen kuningasideansa on, että tehtaan tuntumaan kaavoitettaisiin rantatontteja.

– Sitä kautta asumisympäristöön tulisi viihtyisyyttä.

Ruokala Margitin Elina Honkola ja Riitta Sauna-aho.
Betsetin ruokalassa työntekijöiden suosikkiruoka on kaalilaatikko. Myös uunimakkara ja makaronilaatikko tekevät hyvin kauppansa.Pirkko Tainio / Yle

Kunnanjohtaja kehuu kunnan palvelutasoa ja sijaintia – ja pitää Löytösen ideaa kannatettavana.

– Se ei ole ollenkaan hullu ajatus, mutta siinä on haastetta, koska kunta ei omista rantaa.

Kyyjärvellä on kunnanjohtajan mukaan työpaikkaomavaraisuus yli sata, mikä tarkoittaa, että kunnassa on enemmän työpaikkoja kuin omia tekijöitä.

– Meidän pitäisi saada nämä ulkopaikkakuntalaiset tekijät kunnan asukkaiksi ja sitten tasoitettua tulovajauksia, mitä yhteisöverotuoton laskussa tulee.

Yli 130 kilometrin työmatka

Työ betonialan tehtaassa on raskasta ja likaista, mutta pääluottamusmies Olli Kinnunen jaksaa istua tunnin aamuin illoin auton ratissa, kun hän ajaa 67 kilometrin päästä kotoa Kinnulasta töihin.

Betsetin pääluottamusmies Olli Kinnunen.
Olli KinnunenPirkko Tainio / Yle

– Tänne ei ole pakko tulla. Eikä se kannata, ellei tykkää työstä.

Kinnusen mukaan työmaalla huumori kukkii ja työturvallisuuteen panostetaan lujasti. Jos 90 päivää selvitään ilman työtapaturmia, tilille rapsahtaa 100 euroa.

Kinnunen on ollut Betsetillä 16 vuotta, ja hän arvostaa edelleen sitä, että on töissä perheyrityksessä.

– Löytösen Hannun ja Urpon luokse on aina ollut helppo mennä, jos on ollut asiaa. Täällä on aina arvostettu työmiestä: jos ei olisi, Betsetiä ei enää olisi.

"Kaikkea ei voi mitata rahassa"

Kunnanjohtaja Ylitalo tunnustaa avoimesti Betsetin merkityksen verotuloissa, mutta kaikkea ei hänen mielestään voi euroissa mitata: kunnan johtajan mielestä Betset tuo muutakin hyvinvointia kuntaan.

Betsetin Hannu Kalliojärvi ja KyKy-Betsetin valmentaja
Pirkko Tainio / Yle

Yksi esimerkki on KyKy-Betset, lentopallojoukkue, jonka toiminnan Betset on mahdollistanut.

– Meille tuli vuonna 1993 ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, ja hän pääsi tehtaalle töihin, kertoo joukkueen valmentaja ja 34 vuotta Betsetin leivissä ollut Hannu Kalliojärvi.

Kalliojärvi kertoo itse olleensa aikoinaan "kymmenes mies talossa". Heistä on Kalliojärven lisäksi edelleen saman työnantajan leivissä kolme muutakin työntekijää.

– Ei täällä olisi, jos ei viihtyisi, Kalliojärvi sanoo.

Kyyjärvellä vierailivat toimittajat Minna Matintupa, Virpi Kotilainen ja Titta Puurunen.