Kainuussa ei tapella kuntaliitoksista, mutta porkkanarahat menevät sivu suun

Kuntaliitoksia mietittäessä monella nousevat niskakarvat pystyyn. Mutta Kainuussa iso selvitystyö on saatu hyvässä hengessä seuraavaan vaiheeseen.

Kuntauudistus
Näkymä Saukkovaaran laelta.
Hanne Kinnunen / Yle

Kaikki kuntaliitokset ja niiden selvittämiset eivät suju ilman erimielisyyksiä kuntien välillä. Mutta mikäli Kainuussa täytyy tehdä kuntaliitoksia, ne tehdään hyvässä hengessä.

– Kun selvitystyön aikana keskustelin kuntien kanssa erikseen ja yhdessä, niin huomasin, ettei mitään valtavaa eripuraa ole. Pikemminkin päinvastoin, oli ilahduttavaa huomata, että yhteistä pohdintaa Kainuun tulevaisuuden suhteen löytyy ja ymmärretään, että sen tulevaisuuden eteen tehdään töitä, Kainuun kuntarakenneselvityksen tehnyt Janne Antikainen toteaa.

Toki Kainuunkin selvityksessä oli omat mutkansa, sillä maakunnan vahvemmat kunnat ovat sitä mieltä, että ne pärjäävät ilman kuntaliitoksia. Mutta tämäkään ei aiheuttanut toraa kuntien välillä.

– Yhteistyötä halutaan tehdä, mutta sitä halutaan tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta, Antikainen summaa.

Viime vuonna aloitettu Kainuun kuntarakenneselvityksen loppuraportti saatiin toukokuussa. Tällä hetkellä asia on siinä vaiheessa, että selvitysalueen seitsemän kuntaa keskittyvät Kainuu-sopimukseen, jossa sovitaan mitä asioita kehitetään yhdessä tulevina vuosina. Puolanka ja Vaala eivät olleet mukana selvityksessä.

Kainuussa kuntaliitosten tekeminen ei ole ollut ajankohtaista aiemmin pitkälti hallintokokeilun vuoksi.

– Vuosien ajan se oli tapa pyrkiä ratkaisemaan kuntakehityksen ongelmia. Hallintokokeilussa oli omat hyvät puolensa, kuntapuolen kulujen kasvu pysyi kurissa. Jälkikäteen voi tietysti arvioida, olisiko Kainuussa ollut syytä tehdä kuntarakenneratkaisuja rohkeammin jo aikaisemmin.

Nyt ei ole halua tehdä isoja ratkaisuja

Kuntarakenneselvityksen loppuraportissa todetaan, että Kainuu-sopimuksen jälkeen kuntarakenneselvittäjä ehdottaa Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven monikuntaliitosta sekä Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntaliitosta. Yhden kunnan Kainuu puolestaan voisi toteutua, mutta vasta vuosien päästä.

Haluan myös nostaa hattua Kajaanille, he ovat erittäin hyvin hoitaneet liittyvien alueiden kehittämisen.

Janne Antikainen

Ehdotettujen kuntaliitosten tiellä on kuitenkin vielä valtakunnalisesti kuntapolitiikan aikaisintaan tammikuussa selkenevät kuviot.

– Yksi asia on se, millaisiksi kansallisesti viestit kuntakentästä ja sen kehittämisestä muotoutuvat. Kunnat elävät nyt epävarmuudessa ja eivät halua lähteä tekemään liian isoja ratkaisuja, Janne Antikainen huomauttaa.

Taustalta löytyy myös historiaan pohjautuvia seikkoja.

– Kajaanilla on Vuolijoki-kokemukset, ja siitä minkälaisen hintalapun se muodostokin. Millaisella neuvotteluasetelmalla ja yhdistysehdoilla he lähtevät liikenteeseen, ne voivat olla kovempia kuin aiemmin. Tämä voi aiheuttaa pienissä kunnisa pelkoa siitä, mikä on se Kajaaniin liittyvien kuntien kohtalo.

– Mutta haluan myös nostaa hattua Kajaanille, he ovat erittäin hyvin hoitaneet liittyvien alueiden kehittämisen, ehkä jopa ylimitoitetusti, Antikainen jatkaa.

Hyrynsalmen ja Suomussalmen kohdalla Antikainen toivoo, että Ylä-Kainuu löytäisi vielä vahvemman yhteisen sävelen. Puolanka oli selvityksestä ulkona, mutta on kuitenkin vielä pohdinnoissa mukana vaikeuttamassa yhtälöä alueen rakenteellisista ratkaisuista.

Porkkanarahoja enää vuoden 2016 loppuun

Kuntaliitoksista ja niiden selvittämisestä saatavat porkkanarahat eivät enää kauaa kannusta kuntia liitosten tekemiseen. Porkkanarahoja on nimittäin mahdollista saada enää ensi vuonna.

Yhteistyötä halutaan tehdä, mutta sitä halutaan tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta.

Janne Antikainen

Antikaisen mielestä Kainuun kunnat todennäköisesti eivät näitä rahoja saa, sillä liitosten tekeminen ennen vuotta 2017 tarkoittaisi hyvin vauhdikasta ensi kevättä.

– Jos porkkanarahat ovat minkäänlaisena pontimena, kuntaliitospäätökset pitäisi tehdä huhtikuuhun mennessä. Käsitykseni mukaan paljon odotetaan vielä sitä, mikä on kansallisesti kuntapolitiikan linjaukset. Niistä uutta tietoa on luvassa vasta todennäköiseti tammikuussa. Keväästä tulisi siis todella vauhdikas, mikäli kuntaliitoksia aiotaan tehdä.

– Pidän sitä aika epätodennäköisenä, että Kainuussa varsinaisia liitoksia tapahtuu. Kaiken kaikkiaan vielä mietitään, mitä kuntakentällä tapahtuu nyt kun tulee sote ja itsehallintoalueet, sen jälkeen mietitään kuntien tehtävää ja asemaa, Antikainen jatkaa.