1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Lasten levottomuus lisääntyy – ja siitä saa syyttää vanhempia

Yhä useampi lapsi on levoton. Levottomuus on todennäköisesti yleisin lasten psyykkisen häiriökehityksen oire. Sen lisääntymisestä voi ainakin osittain syyttää vanhempien ajattelemattomuutta.

Kotimaan uutiset
Grafiikka. Lueteltu ruutuaikasääntöjä vanhemmille.
Yle Uutisgrafiikka

Kännykät, tietokoneet, pelikonsolit ja televisiot ovat vallanneet elämämme. Visuaaliset ja ääniärsykkeet vaikuttavat kaikkiin ihmisiin, mutta eniten pieniin lapsiin, joiden aivot ovat vasta muovautumassa.

Lastenpsykiatrian asiantuntija, apulaisylilääkäri Hanna Manninen herättelee vanhempia huomaamaan, miten esimerkiksi jatkuvasti auki oleva televisio vaikuttaa pieneen lapseen.

Televisio vie vanhemman huomion, tekee ääniä, valoja, liikettä.

Hanna Manninen, apulaisylilääkäri, TYKS

– Se muokkaa aistijärjestelmää, aivoja ja koko hermostoa. On vaikea enää tavoitellakaan rauhan tilaa: olla hiljaa, olla yhdessä, kuunnella yhdessäolotunnelmia ja ajatuksia.

Telkkari pois päältä vauvaperheissä

Manninen kirjoittaa Potilaan lääkärilehdessä (siirryt toiseen palveluun), että pitkäaikainen levottomuus kertoo lapsilla usein tunnesäätelykyvyn häiriöstä. Tunteiden säätelykyky kehittyy vain riittävän hyvässä vuorovaikutuksessa vanhempaan tai muuhun hoitajaan.

Erityisen tärkeää on varhainen vuorovaikutussuhde, jota erilaiset tekniset laitteet ovat tulleet häiritsemään.

On vaikea enää olla hiljaa, olla yhdessä, kuunnella ajatuksia.

Hanna Manninen, apulaisylilääkäri, TYKS

– Jotkut vanhemmat eivät tule ajatelleeksi, mikä vaikutus on sillä, että ihan pieni vauva katselee jatkuvasti televisiota yksinään ja on pois vuorovaikutuksesta vanhempiinsa.

TYKSin lastenpsykiatrian poliklinikalla työkentelevä apulaisylilääkäri Hanna Manninen on asiakkaiden luokse tehtävillä kotikäynneillä huomannut, että tv:n auki oleminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Lasta hoidetaan tv:n ääressä, eikä se ole lainkaan hyvä asia.

– Huomio kiinnittyy televisioon, vaikka siellä pyörisi joku mainoskanava, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Se vie vanhemman huomion, tekee ääniä, valoja, liikettä. Se tuo pienen lapsen eteen hänen käsityskykynsä ylittävän maailman, johon hän nauliintuu kiinni.

Katso lasta, älä kännykkää

Toinen yleinen vuorovaikutussuhteen häiriötekijä on kännykkä.

– Hyvin usein näkee tilanteita, joissa äiti tai isä työntää rattaissa olevaa lasta tai kulkee pienten lasten kanssa ja tutkii kännykkää. Lapset voivat tehdä useitakin aloitteita äidin tai isän suuntaan, mutta vanhempi ei huomaa sitä, kun hän on niin kiinni siinä mitä kännykästä katseleekaan.

Manninen arvelee, että suurin osa vanhemmista ei tule ajatelleeksi käytöksensä haitallisuutta lapsen kehitykselle. Moni vanhempi rajoittaakin lasten ruutuaikaa – mutta käyttää itse mediaa holtittomasti.

– Ruutuaikaohjeet olisivat ehdottomasti tarpeen myös pienten lasten vanhemmille!

Apulaisylilääkäri Hanna Mannisen kanssa tehdyt vanhempien ruutuaikasäännöt voit lukea jutussa olevasta huoneentaulusta.

Lue seuraavaksi