1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tiedon määrä ylittää käsityskyvyn – hyödyllinen pitää louhia esiin

Tietoa on paljon, ja sitä tulee koko ajan lisää. Nyt käynnissä on kilpajuoksu siitä, kuka keksii, miten järjettömän massan tieto voidaan yhdistää, ja käyttää hyödyllisesti. Tällä hetkellä tavallinen lenkkeilijä mittaa sensoreiden avulla kehonsa toimintaa – tulevaisuudessa hän voinee saada miljoonien mittausten pohjalta luodun, juuri hänelle sopivan harjoitusohjelman.

Kuva: Kalle Niskala / Yle

Noin 5-10 tsetta-tavua eli 5-10 kertaa 1021(10 000 000 000 000 000 000 000)tavua (siirryt toiseen palveluun). Sen verran on arvioitu maailmassa olevan tallennettua digitaalista dataa, tietoa.

Keskimääräinen runko on hyvä, mutta me reagoimme kukin eri tavalla harjoitteluun.

Tutkimuskoordinaattori Sami Äyrämö

Tavallisella tallaajalla määrä ylittää käsityskyvyn, mutta tietotekniikan taitajat näkevät suuren mahdollisuuden esimerkiksi liikunnan ja terveyden saralla: mahdollisuuden siirtyä keskiarvoista persoonakohtaisiin suosituksiin.

– Keskimääräinen runko on hyvä, mutta me reagoimme kukin eri tavalla harjoitteluun. Jos saadaan dataa 100 000:sta tai vaikka miljoonasta liikkujasta, voidaan jo kaivaa yksilöllisiä ohjeita, tutkimuskoordinaattori Sami Äyrämö Agora Centeristä sanoo.

Kuva: Esko Pulliainen / Yle

Äyrämön mukaan henkilökohtainen malli voi kannustaa aktiiviliikkujaa kehittymään eteenpäin, perusharrastajaa säilyttämään motivaation ja ehkä innostamaan muitakin liikkumaan.

Tiedon käsittely vaatii osaamista

Tietomassaa, josta suosituksia voidaan kaivaa, kutsutaan Big Dataksi.

Wikipedia määrittää terminerittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämiseksi, säilyttämiseksi, jakamiseksi, etsimiseksi, analysoinniksi ja esittämiseksi tilastotieteen ja tietotekniikan avulla.

Oleellista on myös, miten puhdasta data on.

Professori Tommi Kärkkäinen

Ihmiskehon toimintaa kuvaava data on vain yksi osa Big Dataa, mutta sitä syntyy runsaasti, kun teknologia kehittyy ja laitteet halpenevat.

Esimerkiksi monet tavalliset kuntoilijat mittaavat kehonsa toimintaa liikunnan aikana monin tavoin, ja suuntaavat tiedon avulla harjoitteluaan.

Big Dataa syntyy, kun kuntoilijoiden itsestään keräämää tietoa kootaan yhteen.

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen professorin Tommi Kärkkäisen mukaan dataa on paitsi paljon myös useissa formaateissa.

– Oleellista on myös, miten puhdasta data on. Esimerkiksi fysiologiset mittaukset monesti tuottavat aineistoa, jossa on paljon virheitä ja niin sanottua kohinaa. Sellaisen käsittely vaatii osaamista.

Kiinnostus alustoissa

Kärkkäisen mukaan tietotekniikan laitoksen yksi kiinnostuksen kohteista on kehittää platform-puolta eli alustoja, jotta yhä suurempiin aineistoihin voitaisiin käydä käsiksi.

Kärkkäisen mukaan juuri kyky hallita ja hyödyntää valtavaa dataa on tulevaisuuden kysymys: kuka siihen pystyy, on monta askelta muita edellä.

Oleellista on, kuinka yhteisö saadaan toimimaan yhdessä, että saadaan aikaan jotain alueellisesti arvokasta ja hyödyllistä.

Professori Tommi Kärkkäinen

Enää juttu ei ole yhteen sensoriin tuijottamisesta, vaan oleellisen tiedon kaivamisessa valtavasta massasta.

– Haasteena on, että kehittäjiä on useita: yhdellä on laskentakapasiteettia ja -osaamista, toinen taas tekee sensoria. Oleellista on, kuinka yhteisö saadaan toimimaan yhdessä, että saadaan aikaan jotain alueellisesti arvokasta ja hyödyllistä.

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen Big Data -hanke on saanut alkurahoituksen Keski-Suomen liitolta. Sen tarkoituksena on selvittää, millaisia innovaatioita ja liiketoimintamahdolliisuuksia Big Data tuo liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden sovelluksiin.

Hyötyä koko kansanterveydelle

Hankkeella on useita yhteistyökumppaneita, esimerkiksi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun kanssa on jo sovittu aineiston käyttöön liittyvästä yhteistyöstä.

Mikäli Big Datan hyödyntämiseen löytyisi käyttökelpoisia tapoja, jatkossa esimerkiksi tavallinen liikunnanharrastaja voisi saada ohjeita entistä yksilöllisempään harjoitteluun.

Jonkun pitäisi osata yhdistää tietoa ja ymmärtää kokonaisuutta.

Tutkimuskoordinaattori Sami Äyrämö

– Pekka Peruslenkkeilijä voisi esimerkiksi kehittää juoksutekniikkaansa, optimoida suorituskykyään tai vähentää kuormitusta, jos on nivelvaivoja, Kärkkäinen sanoo.

Äyrämö korostaa, että kyse ole vain liikunnasta, vaan laajasti kansanterveydestä, hyötyä tavoitellaan myös terveydenhuoltoon.

– Ihmisen hoitaminen on formula-tiimin työtä: on useita asiantuntijoita ja useita sensoreita. Jonkun pitäisi osata yhdistää tietoa ja ymmärtää kokonaisuutta, mutta alkaa olla mahdotonta, että yksi ihminen käsittelisi kaiken tiedon yksi.

Tommi Kärkkäistä ja Sami Äyrämöä haastatteli Esko Pulliainen.