Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen yhä paimenkirjeensä takana: "Kaikkea ei voi tehdä jokaisessa korkeakoulussa"

Eri tutkimusten mukaan suhteessa verrokkimaihin olemme jääneet jälkeen ja jotain tarttis tehdä, sanoo Sanni Grahn-Laasonen. Ministeri viittaa korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen tasoon.

Kotimaa
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen A- Talkissa 5.2.2014.
Yle

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa nousi kohu, kun opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen lähetti avoimen kirjeen (siirryt toiseen palveluun) korkeakoulujen johdolle 27. lokakuuta. Opetuksen tason lisäksi ministeri piti korkeakoululaitosta sirpaloituneena ja epäili sen johtavan keskinkertaisuuteen.

– Viime vuosina yliopisto- ja ammattikorkeakoulukentässä on tehty paljon rakenteellista kehittämistä. Halusin kuitenkin ensi sijassa kiinnittää huomion keskinäiseen työnjakoon. Meillä tutkimustiimit ovat hyvin pieniä ja toiminta on sirpaloitunut.

– Toivoisin, että meillä olisi enemmän vahvoja osaamiskeskittymiä. Näissä olisi useampia tutkijoita saman asian parissa, jolloin muodostuisi tutkimuksen kannalta kilpailukyvyltään parempi ja vahvempi yksikkö.

Grahn-Laasonen vetoaa niin kansainvälisiin EU-tasoisiin ja pohjoismaisiin tutkimuksiin kuin myös Suomen Akatemiassa tehtyihin tutkimuksiin. Ne osoittavat hänen mukaansa, että verrokkimaihin verrattuna Suomi on jäänyt jälkeen korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen tasossa.

Onko korkeinta opetusta Suomessa liian monessa paikassa?

Sanni Grahn-Laasonen ei suoraan sano, että yliopistoja ja korkeakouluja on liikaa. Se välittyy kuitenkin hänen puheistaan, vaikka Grahn-Laasonen korostaa, että korkeakoulut ovat itsehallinnollisia yksiköitä, jotka päättävät itse tulevaisuudestaan. Työnjakoon hän kuitenkin ottaa selkeän kannan.

– Työnjakokeskustelu onkin mielenkiintoinen. Toivon, että kun meillä on käynnistymässä tulossopimuskierros korkeakoulujen kanssa, siinä mietitään myös työnjakokysymyksiä. Tosiasia on, että kaikkea ei voi tehdä jokaisessa korkeakoulussa. Kaikkea ei ole koskaan tehty, kaikkea ei tarvitse tehdä, mutta mikä tehdään, tehdään hyvin.

Byrokratiatalkoot kuuluvat myös yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Ehkä eniten kohua ministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimessa kirjeessä syntyi kirjeen lopun byrokratiamoitteista. Kirjeessä toivotaan byrokratian purkamista ja ihmetellään, että jopa 40 prosenttia korkeakoulujen henkilöstöstä työskentelee muissa kuin koulutus- ja tutkimustehtävissä.

– Olen edelleen sitä mieltä, että toiminnan tehostamista pitää tarkastella korkeakouluissa kriittisesti, koska samaa työtä tehdään laajalti muuallakin yhteiskunnassa. Kun on vaikea taloudellinen tilanne, täytyy pyrkiä turvaamaan opetuksen ja tutkimuksen resurssit. On keskityttävä ydintehtäviin.

– On myös syytä pohtia, millä tavalla voitaisiin hyödyntää digitalisaatiota paremmin. Millä tavalla korkeakouluissa voidaan yhteistyöllä löytää säästöjä? Tässä on vielä lähes rajattomat mahdollisuudet, patistaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.