Täysrauhoituskaan ei välttämättä pelasta – uhanalainen meritaimen tarvitsee kunnostettuja kutujokia

Uhanalainen Tornion-Muonionjoen meritaimenkanta on rauhoitettu joessa, mutta tutkijan mukaan tämä ei riitä sen pelastamiseksi. Täysrauhoitus pitäisi laajentaa merelle ja myös kutujokiin.

Kotimaa
Meritaimen
Meritaimen kuuluu uhanalaisten kalalajien joukkoon.Kati Siponmaa / Yle

Tornion-Muonionjoen meritaimenkanta on elpynyt täysrauhoituksen ansiosta, mutta ei vielä läheskään riittävästi. Luonnonvarakeskuksen mukaan suunta on oikea, mutta lopullisia johtopäätöksiä voidaan tehdä vasta myöhemmin.

– Odotan, että muutama lisävuosi rauhoituksessa antaa tarkemman kuvan siitä, miten paljon se on vaikuttanut taimenkannan elpymiseen, luonnehtii tutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta.

Tässä vaiheessa on kuitenkin jo selvää, että täysrauhoitus pitäisi ulottaa nykyistä paljon laajemmalle alueelle, jos taimenkantojen halutaan elpyvän nopeammin kuin mitä tällä hetkellä kolmen rauhoitusvuoden jälkeen on nähtävissä.

Pääosa Tornionjoen meritaimenen vaellusalueesta on tällä hetkellä rauhoittamatonta, sillä merellä on yleisesti luvallista kalastaa luonnonvaraista taimenta.

Atso Romakkaniemi

Täysrauhoitus voimaan myös merelle

Jotta kannan elpyminen vauhdittuisi, meritaimenen täysrauhoitus pitäisi asettaa sekä merelle että poikastuotannon kannalta tärkeille sivujoille.

– Pääosa Tornionjoen meritaimenen vaellusalueesta on tällä hetkellä rauhoittamatonta, sillä merellä on yleisesti luvallista kalastaa luonnonvaraista taimenta, muistuttaa Romakkaniemi.

Taimenkantojen elpymisen kannalta tärkeitä ovat myös sivujoet, joten rauhoitukset pitäisi ulottaa myös niille.

Tosin tämä ei yksin riitä vaan lisäksi tarvitaan sivujokien kunnostamista. Sivujokien vedenlaatu on paikoitellen heikko muun muassa metsäojitusten ja muun kuormituksen takia.

– Varmaan parhaassa kunnossa olevien sivujokien taimenkannat elpyvät ja saavuttavat hyvänkin poikastuotannon tason, mutta sitten on ongelmatapauksia joiden kanssa painitaan pitkälle tulevaisuuteen saakka, uskoo Romakkaniemi.

Kalastusasetus tuo paineita lisätä suojelua

Uudessa kalastusasetuksessa meritaimenen suojelulla on vahva jalansija. Toteutuessaan se tarkoittaisi, että luonnonvarainen meritaimen rauhoitettaisiin eteläistä Suomea myöten.

– Kalastusasetus on etenemässä nyt poliittiseen valmisteluun, mutta lausuntokierroksen aikana eniten kommentteja keräsi juuri taimenta koskeva osuus, tähdentää neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hakasteen mukaan jatkossa ministeriössä yksi kiireellisimpiä asioita on meritaimenen elvytyssuunnitelman tekeminen.

Vaikka uudessa kalastusasetuksessa on vaelluskaloihin liittyviä pyyntirajoituksia, pidempiä rauhoitusaikoja ja alamittojakin tarkistetaan ylöspäin, on yksi asia, joka saa tutkijan mietteliääksi.

– Verkkokalastus näyttäisi jatkuvan entisellään. Eli kun meritaimenen pääasiallinen saalistusmuoto on edelleen verkkokalastus, pitäisi verkkoon tarttuneet meritaimenet saada vapautettua hyväkuntoisina, toteaa tutkija Atso Romakkaniemi.

Tilannetta voitaisiin tutkijan mukaan korjata esimerkiksi perustamalla merelle rauhoitusalueita paikkoihin, joissa meritaimenen tiedetään viihtyvän.