1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Salaperäisen kaivosyhtiön kiikarissa on historiallinen kylä

Kaivosyhtiö Nortec Mineralsin tytäryhtiöllä Tammela Mineralsilla on Tammelassa, Jokioisilla ja Somerolla yli tuhannen hehtaarin kokoinen valtaus. Tukes myönsi Tammela Mineralsille valtausoikeudet viime vuoden alkupuolella, mutta kukaan ei tunnu tietävän, onko kaivosyhtiö tehnyt lounaisessa Hämeessä tutkimuksia ja mitä yhtiö alueelta havittelee. Salaisuuden verho hämmentää monia.

Kuva: Yle

Tammela Mineralsin valtaukset lähtevät Tammelasta kauniin Torron maalaiskylän vieressä olevalta pellolta kohden Someroa. Tukes on antanut kanadalaisen kaivosyhtiön tytäryhtiölle Tammela Mineralsille valtausoikeudet yli 1000 hehtaarin suuruiselle alueelle.

Tammela Minerals saattaa olla kiinnostunut vielä suuremmankin alueen tutkimisesta, sillä ainakin yhtiö itse kertoo nettisivuillaan 2300:n hehtaarin projektista. Malmiyhtiö ilmeisesti otaksuu seudulla olevan litiumia, tinaa ja tantaalia, mutta myös kohonneita kultapitoisuuksia.

Tammelan Torrolla on geologeihin totuttu, sillä ennen kaivosyhtiön valtausta on seudulla liikkunut Geologian Tutkimuskeskuksen geologeja paljonkin.

GTK:n geologit ovat sitä mieltä, että Tammelan litium-esiintymä saattaa olla jopa Suomen toiseksi suurin. Suurin litium-esiintymä on Kaustisilla, minne on vuosia yritetty käynnistää kaivostoimintaa.

Salaperäinen valtaus herättää kysymyksiä

Onpa alueelle tulossa kaivostoimintaa tai ei, joka tapauksessa Tammela Mineralsin valtaus hämmentää. Suurien maa-alueiden valtausoikeudet tuottavat päänvaivaa esimerkiksi kunnan kaavoittajalle, jonka tehtävänä on laatia osayleiskaava Tammelan Torrolle.

Kaavassa tottakai otetaan huomioon Torronsuon kansallispuisto, samoin kulttuuriympäristö ja myös alueen kehittyminen.

Miika Tuki

Tammelan kunnan kaavoittaja Miika Tuki haluaisi vastauksia esimerkiksi siihen, miten mahdollinen kaivostoiminta vaikuttaisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen ja mitä se vaikuttaisi ympäristöarvoihin, joita seudulla on vähintään Torronsuon kansallispuiston verran.

– Kaavassa tottakai otetaan huomioon Torronsuon kansallispuisto, samoin kulttuuriympäristö ja myös alueen kehittyminen. Mineraalien etsintä on sellainen asia, josta tavallaan selviää enemmän kaavoituksen aikana.

Miika Tuki sanoo, että kaavoitushan on hyvin osallistava prosessi.

– Otamme lausuntoja ja kommentteja pitkin kaavoitustyötä ja tarkennamme, jos on tarvetta.

Koko Torron kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, kylä on peräisin 1500-luvulta ja syntynyt maatalojen ympärille. Kylän lävitse on mennyt aikoinaan ikivanha talvitie Turusta Hämeenlinnaan.

Torron malmeja on himoittu jo pitkään

Tammelan Torrolta on etsitty arvokkaita malmeja jo viime vuosi sadalla. 1700-luvulla sieltä vietiin malmia somerolaiselle kartanolle lasin tekoa varten, ja 1950-luvulla malminetsintää harrastavat, kivitaskuiksi kutsutut miehet, kolusivat seutua ahkerasti. Myös seudun koululaiset valjastettiin malminetsintään.

Se mitä Tammela Minerals aikoo alueellaan tehdä jää nähtäväksi. Kaavoittaja Miika Tuki on odottavalla kannalla Tammela Mineralsin suuntaan.

– Henkilökohtaisesti minulla on neutraali suhtautumistapa mahdolliseen kaivostoimintaan, mutta plussia tottakai ovat vaikutukset elinkeinotoiminnalle ja miinuspuolena tietenkin vaikutukset ympäristöön, sekä kyläympäristöön että luontoon. Näitä kaikkia varmasti tässä prosessissa sitten selvitetään.

Yle Häme ei ole yrityksistä huolimatta saanut kanadalaisen kaivosyhtiön edustajiin yhteyttä. Yhtiötä edustaa Suomessa helsinkiläinen lakifirma.