Tämä ei onnistuisi nykyautolla: Jyrki on auttanut auton liikkeelle perunalla, sukkahousuilla ja mäntysuovalla

Sukkahousuilla voi korvata laturin hihnan, mutta mihin ihmeeseen autokorjaaja on tarvinnut perunaa tai mäntysuopaa? Tiepalvelun konkari listasi konsteja, joita nykyautoilijan ei kannata yrittää, mutta jotka ennen pelastivat monta tien varteen hyytynyttä autoa.

Kotimaa
Rusikoitu Fiat 1980-luvun alusta.
Pentti Palmu / Yle

Jos joku tuntee hätäapukonstit tien varteen jääneen vanhan auton auttamiseksi, se on tiepalveluasiamies Jyrki Knuutinen. Hän aloitti uransa 1980-luvun puolivälissä aikana, jolloin elektroniset autonosat olivat vähissä.

Knuutinen listasi Yle Savolle vanhojen tiepalvelumiesten salaisia aseita, joista nykyautoilijoilla ei ole välttämättä aavistustakaan.

1. Rautalanka. Rautalanka oli autojen mekaanisten vikojen korjaamisessa monikäyttöinen työkalu, jolla fiksasi Knuutisen muistoissa "melkein kuuraketinkin". Hän ottaa esimerkiksi katkenneen kaasuvaijerin.

– Pantiin rautalanka kiinni, vedettiin konepellin raosta ulos, ikkunan kautta sisään ja vaijeri korvasi kaasupolkimen. Sellaista tehtiin muutamankin kerran.

Knuutinen kertoo myös toisen käyttökohteen rautalangalle: varhaisilla MacPherson-jousituilla oli tapana silloin tällöin lähteä paikaltaan. Kun näin kävi, hätäkorjaus saatiin aikaan klemmarien ja rautalangan avulla.

2. Peruna. Peruna kondensaattorin tilalla on hätäkonsti, jolla pääsi Knuutisen mukaan tarvittaessa vähän matkaa eteenpäin. Kondensaattorin piuha työnnettiin tuoreeseen perunaan esimerkiksi naulan avulla. Konsti on yleinen naureskelun aihe autoilijoiden keskustelupalstoilla, mutta silloin tällöin siitä saattaa olla todellista hyötyä, kuten tässä Isossa-Britanniassa sattuneessa tapauksessa (siirryt toiseen palveluun).

3. Sukkahousut. Tiepalvelun konkari tiivistää: sukkahousuista tulee erittäin hyvä laturin hihna. Ideana on leikata sukkahousuista kärkiosat pois ja kiristää vaatekappale riittävän tiukalle laturin hihnan paikalle.

4. Mäntysuopa. Knuutisen mukaan mäntysuovalla saattoi tilkitä pieniä dieseltankkiin tulleita vuotoja. Mäntysuopapalaa pehmitettiin hiukan ja väliaikainen paikka painettiin vuotokohtaan. Paikka kesti tankinkyljessä niin kauan kunnes roiskunut vesi liuotti suovan pois. Bensiinitankissa vastaava konsti ei toiminut yhtä hyvin kuin dieseltankissa.

– Rekkakuskeillahan oli mäntysuopapaketti useinkin mukana.

5. Romupelti ja muut konstit. Knuutinen muistaa auttaneensa festarireissaajat takaisin tien päälle korjaamalla lohkolämmittimen huoltoaseman pihasta löytyneellä pellinpalalla. Palanen taiteltiin tarpeeksi moneen kertaan ja ruuvattiin peltiruuvin avulla kokoon lohkolämmittimen elementin korvikkeeksi.

Yksi autoilijoiden hätäapukonsti on ollut korjata vuotava jäähdytin kanelilla. Knuutisen mukaan konsti perustuu kanelin turpoamiseen, mutta itse hän ei ole siihen ryhtynyt. Riskinä on kuulemma se, että kaneli tukkii koko jäähdytysjärjestelmän.

Auton moottori sisältä.
Derrick Frilund / Yle

Rautalanka vaihtui testeriin

Vaikka peruna ja sukkahousut pelastivat monta tien varteen jäänyttä autoa, eivät tiepalvelumiehet sentään kuljetelleet niitä pakeissaan. Perusvarustukseen kuuluivat mekaanisten vikojen aikakaudella hylsyavaimet, ruuvimeisselit, jakoavaimet, renkaanvaihtovälineet ja koestuslamppu.

Tänä päivänä tilanne on toinen: mukana kulkee useitakin erilaisia pienikokoisia käsitestereitä. Vikakoodit luetaan ja vika yritetään poistaa. Jos se ei onnistu, varaosien hankkiminen on työläämpi urakka.

– Varaosia on turha lähteä kuljettamaan mukana. Jos otetaan vähänkin kattavampi valikoima joka automerkkiin, meillä on rekka perässä, Knuutinen tuhahtaa.

Nykyään tiepalvelumies törmää työtehtävissään asiakkaan neuvottomuuteen. Knuutisen mukaan entistä useampi autoilija päästää polttoaineen loppumaan kesken. Ja jos vika on muualla, riviautoilija ei välttämättä osaa kertoa siitä mitään muuta kuin että vikaa on.

Jos et tiedä, mitä teet, on parempi olla tekemättä mitään.

Jyrki Knuutinen

Toisaalta tee se itse -ratkaisuilla ei olekaan enää sijaa nykyautojen korjaamisessa. On aina mahdollista, että korjausta yrittäessään autoilija aiheuttaa vain lisää vahinkoa. Knuutinen neuvookin: Jos et tiedä, mitä teet, on parempi olla tekemättä mitään.

– Jos menet vanhalla mittarilla ottamaan selvää, tuleeko puolan johtoon virtaa, sen jälkeen autolla ei ajeta ennen kuin se käy tietokoneen päässä merkkihuollossa.