Peltsi on valmis kahlaamaan syvissä vesissä luonnon hyvinvoinnin vuoksi

Luontoihmiseksi profiloitunut juontaja, toimittaja Mikko "Peltsi" Peltola kertoo eräinnostuksensa olevan vaarilta perittyä. Varsinkin kalojen puolesta mies on valmis menemään vaikka koskeen.

luonto
Peltsin Lappi alkaa
Yle

Mediapersoona Mikko "Peltsi" Peltola sanoo parhaiden kalavesien olevan sellaisia, joista voi suoraan kuksalla ammentaa juomaveden.

– Se ei etelässä ole mahdollista, joten pohjoiseen tarvii sen vuoksi tulla, tuumaa Lapin ystävänä tunnettu Peltola.

Helsingissä omakotitalossa varttunut Peltola sanoo luontoasioiden tulleen hänelle vaarin perintönä. Kotitalon läheisissä metsissä marjastaen ja kesämökin rannoilla kalastaen pieni Peltolan poika kartutti erämiehen taitojaan.

– Vaari oli kova erämies ja isä aina nauraakin, että tämä eräinnostus on pompannut yhden sukupolven yli.

Yökerhovaiheen jälkeen kutsui luonto

Nykyään Peltola tunnetaan esimerkiksi Seinäjoen tangomarkkinoiden juontajana. Moni muistaa miehen jo Radio Mafian ajoilta tai myöhemmin YleX:n aalloilta.

Peltolan innokkaaksi kalamieheksi tietävät varsinkin Peltsin Lappi -televisio-ohjelmaa seuranneet.

Mikko Peltsi Peltola
Peltola on myös kansallispuistokummi. Miehen tavoitteena on käydä henkilökohtaisesti kaikissa puistoissa. Nyt käytynä on puolet.Kati Siponmaa / Yle

Kovin moni ei välttämättä tiedä, että juontotöitä ahkeraan tekevä mies on suorittanut kalastusoppaan ammattitutkinnon vuonna 2012 ja syksyllä 2013 Peltola julkaisi yhdessä Mika Wickströmin kanssa kirjan Peltsin kala-apajat.

– Pienenä eräinnostus olikin aika vahva, mutta sitten tuossa joskus parikymppisenä luontosuhde oli lähinnä yökerhon maisemissa, kunnes sitten taas lirvahti metsän puolelle, Peltola muotoilee.

Kun näkee, että äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala kutee siinä paikassa johon on itse kantanut soraa kuukautta aikaisemmin, niin se on kyllä mahtava palkinto.

Mikko "Peltsi" Peltola

Ja kun kerran "lirvahdetaan", niin tehdään se kunnolla Peltsin tapaan.

– Nyt olen ollut parikymmentä vuotta aika syvissä vesissä näiden metsäintoilujeni suhteen, mies veistelee.

Kalamiesten kansahuvi: kutupuuhien katselu

Peltolan viimeisin tempaus on alkusyksyltä, kun hän osallistui Virtavesitalkoisiin pääkaupunkiseudulla.

– Talkoissa on tehty taimenille kutupaikkoja. Keskellä Helsinkiä menee pieniä kaupunkipuroja, jotka on ohuimmillaan noin metrin leveitä ja niissä saattaa nyt 70-senttisiä meritaimenia kutea.

– Silloin kun näkee, että tämmöinen äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala kutee siinä paikassa, johon on itse kantanut soraa kuukautta aikaisemmin, niin se on kyllä mahtava palkinto.

Peltola kertookin kutemisen seuraamisesta tulleen etelässä eräänlaista kalamiesten kansanhuvia.

– Kun taimenet ovat kutupuuhissa, niin ne eivät ole hirveän säikkyjä. Niitä pääsee tosi läheltä katsomaan, melkein silittämään, Peltsi virnistää.