Perinteikäs unkarilaisravintola Astoria lopettaa Joensuussa: "Tämä oli kuin koti"

Rumpali Stefan kohtasi tarjoilija Seijan Joensuussa vuonna 1975. Syntyi kolme tytärtä ja liki 30 vuotta joen varrella toiminut unkarilaisravintola Astoria. Moni jää kaipaamaan esimerkiksi pippuripihviä.

ravintolat
Tytär ja isä: Suvi ja Stefan Ficzu.
Janne Ahjopalo / Yle

Höyryävää unkarilaisruokaa lautasilla eli muun muassa gulyáskeittoa, paprikás pörköltiä ja paprikás csirkeä. Kesäisin elävää viulumusiikkia terassilla.

Pielisjoen varrella liki 30 vuotta joensuulaisia palvellut seurustelu- ja ruokaravintola Astoria sulkee ovensa ennen vuodenvaihdetta.

– Moni on kysynyt, että minne sitten mennään maailman parhaalle pippuripihville. Kovasti asiakkaat ovat harmitelleet, kertoo Suvi Ficzu.

Vaikka tunnelmat ovat haikeat, Suvin isä Stefan Ficzu, kertoo olevansa helpottunut. Esimerkiksi lähistöllä pitkään jatkuneet katutyöt ovat vähentäneet asiakkaita.

– Olen itse ollut jo pitemmän aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä. On jo aika lopettaa, kun kerran tytöt eivät halua jatkaa yritystoimintaa, sanoo Stefan.

Rumpujen takaa kauhan varteen

Unkarilaislähtöinen Stefan toimi ennen ravintolauraansa ammattirumpalina. Kaikki lähti siitä, kun hän kohtasi keikallaan Joensuussa tarjoilija Seijan hotelli-ravintola Kareliassa. Kun muusikon työt vähenivät hiljalleen, oli sopiva hetki perustaa yhdessä Astoria.

Syntyi kolme tytärtä: Suvi, Kati ja Elina. Suvi astui ensimmäisen kerran Astorian ovesta sisään ala-asteikäisenä, joten paikka on tullut enemmän kuin tutuksi.

– Näin 30 vuotta myöhemmin kaipaa jo uusia tuulia. Olen nähnyt yrittäjyydestä ylä- ja alamäet, myöntää Suvi.

Suvi kuitenkin jatkaa ravintola-alalla: hän aloittaa ravintolapäällikkönä vuoden alussa uuteen osuuspankkikeskukseen avattavassa Local Bistrossa. Astorian tiloihin puolestaan muuttaa kreikkalainen ravintola Kreeta kävelykadun varrelta.

– Tähän rakennukseen en voinut kuvitella enää jääväni vieraalle töihin. Tämä oli kuin koti, summaa Suvi.

Kummitusmaisia ajatuksia historiasta

Vuonna 1918 rakennettu ja todennäköisesti Onni Tarjanteen piirtämä kaunis ja suojeltu tiilitalo Pielisjoen varrella kätkee historiaansa karuhkojakin historiatietoja.

Olen nähnyt yrittäjyydestä ylä- ja alamäet.

Suvi Ficzu

Joensuulaisten suussa kulkeva tarina entisestä ruumishuoneesta on totta. Talo oli aikanaan tyttökoulun piharakennus, joka tehtiin puuvarastoksi. Sota-aikana kuitenkin rakennuksessa on ollut muistitietojen mukaan sotasairaala, jossa on säilytetty vainajia.

Kolkkoa menneisyyttä ei ole ruokaravintolossa haluttu piilotella – päinvastoin: kalvakkaita hahmoja näkyy jopa eräässä taulussa salin puolella.

– Eivät ole kummitukset kuitenkaan koskaan hyppineet meidän silmillemme, nauravat isä ja tytär.