Akseli Gallen-Kallelan tuntemattomampi puoli: värikkäitä virtahepoja, valokuvia ja krokotiili

Parhaiten ehkä Kalevala-aiheistaan tunnettu Akseli Gallen-Kallela teki elämänsä aikana monenlaista muutakin. Gallen-Kallelan Afrikassa maalaamat väreiltään lämpimät teokset antavat kuvan täysin erilaisesta taiteilijasta kuin synkät Kalevala-aiheet.

Kotimaa
Akseli Gallen-Kallelan näyttely Kemissä.
Oona Kujala / Yle

Gallen-Kallela lähti Afrikkaan vuonna 1909, kun hän kyllästyi Pariisiin, sanoo Kemin taidemuseon intendentti Minna Korolainen-Tuhkanen. Silloin Gallen-Kallelan tyylikin muuntui.

– Sinä aikana värimaailma muuttui värikkäämpään suuntaan. Kalevala-tyyli muuttui ihan täysin.

Tyylin muutoksen huomaa esimerkiksi kesken jääneestä keltasävyisestä Virtahepo Tanajoessa -öljymaalauksesta. Gallen-Kallelan tyyli eli muutenkin hänen koko uransa ajan, vaikka taiteilija parhaiten tunnetaankin Kalevala-töistään.

Akseli Gallen-Kallelan näyttely Kemissä.
Oona Kujala / Yle

Korolainen-Tuhkanen sanoo, että esimerkiksi Gallen-Kallelan Impi Marjatta -tyttären kuolema kurkkumätään nelivuotiaana vuonna 1895 varmasti muokkasi taiteilijan tuotantoa.

Taiteilijasta näytetään muutakin kun teokset

Gallen-Kallelasta piirtyi kuva herkkänä, aikaansaavana ja perhekeskeisenä ihmisenä, kun Korolainen-Tuhkanen tutustui Gallen-Kallelan museon aarteisiin.

– Kuinka hyvin hän on arkistoinut, se on uskomatonta. Siellä oli aika paljon asusteita, kenkiä, työkaluja, astioita, kaikenlaista.

Kemin taidemuseon Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlanäyttelyssä on haluttu valottaa taiteilijan elämää tavallista laajemmin.

– Tuli idea, että mitä jos näyttäisi, millainen lompakko hänellä on ollut ja millaisissa kengissä hän on käveleskellyt ja mitä hän on Afrikassa metsästänyt ja maalannut, Korolainen-Tuhkanen sanoo.

Akseli Gallen-Kallelan näyttely Kemissä.
Oona Kujala / Yle

Metsästys- ja maalausreissujen eläimiä tuotiin kotimaahan

Afrikassa, tarkemmin sanottuna nykyisen Kenian alueella, Gallen-Kallela myös valokuvasi. Hänen valokuvansa ovat yli sata vuotta vanhoja mutta laadultaan hyviä, ja ne kertovat paikallisesta elämästä.

Kalevala-tyyli muuttui ihan täysin.

Minna Korolainen-Tuhkanen

Kemin taidemuseon uudessa näyttelyssä on esillä myös Gallen-Kallelan Afrikasta tuomat norsun häntä, virtahevon hampaat ja krokotiilin jäänteet.

– Suomen valtio halusi näitä. Hän kävi safareilla, metsästysreissuilla ja maalausreissuilla ja näitä tuotiin aika isojakin määriä.

Afrikan-ajan lisäksi näytteillä on laajasti esineistöä Gallen-Kallelan ajalta Pariisissa, muun muassa maalauspöytä, jolla on Gallen-Kallelan töissään käyttämät vesivärit ja maalauksessa näkyvät piippu, ensiapukirja ja vaimon kuva.

Näytteillä on myös vähemmän tunnettuja teoksia, muun muassa autokauppaa varten tehty värikäs Bil-Bol-juliste.

Akseli Gallen-Kallelan näyttely Kemissä.
Oona Kujala / Yle

Myös perinteisempää Gallen-Kallelaa

Näyttelyn teemoja Afrikan ja Pariisin lisäksi ovat luonto ja Kalevala. Teoksia on reilu viisikymmentä, mihin ei ole laskettu muuta esineistöä.

Varhaisin esillä olevista Gallen-Kallelan teoksista on hänen öljymaalauksensa vuodelta 1881, kun taiteilija oli vasta 16-vuotias.

Näyttelyesineet ovat peräisin Kemin taidemuseosta, Designmuseosta, yksityisiltä ja Gallen-Kallelan museosta. Näyttelyn valmisteluun on kulunut puolitoista vuotta.

Näyttely avataan yleisölle perjantaina, ja se jatkuu ystävänpäivään saakka. Siihen on kytketty myös oheistapahtumia kuten työpajoja ja musiikkiesityksiä.

Korolainen-Tuhkanen sanoo, että näyttely on etukäteen herättänyt paljon kiinnostusta.

– Ovia on pidetty kiinni väkipakolla, hän sanoo.