Valtion päätöksen tulos: rehevien korpisoiden suojelu jää yksityisten varaan

Edellinen hallitus keskeytti soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun lähes kalkkiviivoilla. Istuva hallitus puolestaan leikkasi luonnonsuojelun budjettia 62 prosentilla. Siksi suunniteltu ohjelma toteutuukin lähinnä vain valtion mailla. Muun muassa suojeluun toivotut rehevät korpisuot jäänevät Pohjois-Karjalassakin yksityisten maanomistajien suojelutahdon varaan.

luonto
Ilomantsin Likolampi.
Siru Päivinen / Yle

Juuri valmistuneesta soidensuojelun täydennysohjelmasta sukeutui kompromissien suo. Hallituksen rahoituslinjaus jätti yksityisessä omistuksessa olevat suot lähes tyystin suojelurahoituksen ulkopuolelle.

– Pohjois-Karjalassa on paljon valtion mailla olevia soita, joista osa tulee nyt saamaan suojelupäätöksen. Yksityisten mailla olevia puustoisia soita voidaan jossain määrin korvata METSO-ohjelman kautta, mutta yksityisten mailla oleville suotyypeille rahoitusta ei riitä, kertoo luonnonsuojelun johtava asiantuntija Sirkka Hakalisto Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Suomen nykyinen soidensuojeluverkosto perustuu 1970–1980-lukujen taitteessa tehtyihin soidensuojeluohjelmiin. Tuolloin suojeltiin laajoja alueita, piensuot jäivät ohjelmien ulkopuolelle.

Suot ovat helmiä luonnonhistorian ketjussa

Soita on ollut aikanaan jopa kolmannes Suomen pinta-alasta. Suoalueita on raivattu pelloiksi, kuivatettu metsämaiksi ja valjastettu turpeentuotantoon. Tällä hetkellä Suomen soista on suojeltu noin 13 prosenttia.

Suoluonnon tila on heikentynyt, myös suojelluilla alueilla. Erityisesti reheviä korpisoita haluttaisiin suojelun piiriin, samoin vesitaloudeltaan toimivia suokokonaisuuksia.

Suot muun muassa tasaavat tulvia, vähentävät vesistöjä kuormittavia ravinnepäästöjä ja auttavat osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

– Pohjois-Karjalastakin löytyy joitakin reheviä korpisoita, jotka kuuluisivat suojeluselvityksen mukaisesti suojelun piiriin. Mikäli tällainen suoalue on yksityisellä maalla, ei rahoitusta sen suojeluun kuitenkaan ole, luonnonsuojelun johtava asiantuntija Sirkka Hakalisto Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta toteaa.

– Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmäärärahoja vähennetään hallitusohjelman mukaisesti alle puoleen vuodesta 2016 alkaen. Määrärahaa on tulevina vuosina 18,6 miljoonaa euroa. Tämä raami rajaa suojelutoimet hyvin toisenlaiseksi, kuin alkuperäinen suunnitelma oli.

Laajoissa kartoituksissa, pääosin vuosina 2013 ja 2014, koottiin aineistoa noin 1 600 suon luonnonarvoista. Näistä arvokkaimmiksi työryhmä valitsi 747 suoaluetta, joiden pinta-alasta valtio omistaa noin 30 prosenttia. Yksityisen suojelutahdon varaan jää siis valtaosa arvokkaiksi arvioiduista alueista.