Tulkkipula näkyy vastaanottokeskuksissa karulla tavalla: terveystarkastuksissa turvaudutaan käsimerkkeihin ja Google-kääntäjään

Virallisissa puhutuksissa tulkkaus voidaan järjestää puhelimen tai videon välityksellä. Epävirallisissa tilanteissa kielitaitoinen turvapaikanhakija voi kääntää.

Kotimaa
Sanoja taululla eri kielillä.
Petri Lassheikki / Yle

Tulkkipula näkyy uusissa vastaanottokeskuksissa karulla tavalla.

Esimerkiksi Kihniön vastaanottokeskuksessa on ollut ajottain apuna vain vapaaehtoinen tulkki. Muuten tulkkaus hoidetaan puhelimen etäpalvelulla tai englantia taitavien turvapaikanhakijoiden avulla.

Esimerkiksi terveystarkastuksissa käytössä ovat monet konstit.

– Osa turvapaikanhakijoista osaa englantia ja toimii tulkkina kieltä taitamattomille. Myös käsimerkit ja Google-kääntäjä ovat hyviä vaihtoehtoja, kertoo Kihniön vastaanottokeskuksessa terveystarkastuksia tekevä erikoissairaanhoitaja Marjo Niemi.

– Voidaan tietysti miettiä, onko se turvallista ja tuleeko kaikki ymmärretyksi. Mutta yritämme tehdä työmme niin hyvin kuin voimme. Ja luotamme siihen, että ihmiset kertovat asiat niin kuin ne ovat.

Videotulkki toimii virallisissa puhutuksissa

Maahanmuuttovirastolle tulkkipula on tullut tutuksi tänä syksynä. Erityisesti pulaa on arabian kielen tulkeista, koska suurin osa turvapaikanhakijoista on irakilaisia. Toinen kysytty kieli on somalia. Myös harvinaisempien kielten tulkeista on pulaa.

– Tulkkipula on ihan todellinen. Vastaanottokeskusten lisäksi se näkyy meillä turvapaikkapuhutteluissa. Ja olen kuullut, että samat ongelmat on poliiseilla ja kaupungeilla, jotka tekevät kotouttamistyötä, kertoo viestintäpäällikkö Hanna Kautto Maahanmuuttovirastosta.

Luotamme siihen, että ihmiset kertovat asiat niin kuin ne ovat.

Marjo Niemi

Turvapaikanhakijoiden virallisiin puhutuksiin ei tulkiksi kelpaa kuka tahansa kieltä taitava. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluissa ja poliisin turvapaikkakuulemisissa tulkin pitää olla turvallisuusselvitetty, kokenut ja koulutettu. Uusi tekniikka helpottaa ammattitaitoisten ihmisten saamista erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

– Käytämme paljon videotulkkausta turvapaikkapuhuttelujen yhteydessä. Varsinkin maakuntatoimipisteisiin järjestetään tulkkaus usein videoyhteyden välityksellä, Hanna Kautto kertoo.

– Se on ihan yhtä toimiva tapa kuin se, että tulkki on fyysisesti läsnä. Väline ei ole este.

Puhelin- ja videotulkkaus toimivat Kauton mielestä hyvin myös vastaanottokeskuksissa. Eikä suurin osa keskusten tulkkaustilanteista vaadi virallista tulkkia.

– Arkipäivän tilanteisiin sopii myös muu kuin koulutettu tulkki. Keskuksissa on selviydytty tilanteista esimerkiksi niin, että joku kielitaitoinen turvapaikanhakija on auttanut tulkkauksessa, Kautto sanoo.

– Epävirallisissa tilanteissa näin on toimittu ja voidaan toimia.