Neliapilaperheessä vietetään tuplaisänpäivää – Siirillä on kaksi isää Hollannissa ja kaksi äitiä Suomessa

Apilaperhe tarkoittaa sitä, että lapsi on syntynyt kahden eri perheyksikön yhteiseksi lapseksi. Viimeisen vuoden aikana ekaluokkalainen Siiri Särkkä päätti, että apilaan tulee lisätä lehtiä. Hän valmisti isänpäivälahjan myös isänsä miesystävälle. Äideillä ei ollut päätökseen muuta kuin hymyilemistä.

ilmiöt
Lapsi kahden isän kanssa.
Siiri Särkkä jakaa rakkautta ja iloa kahdelle isälle.Iina Särkän kotialbumi.

Siiri Särkkä valmisti tänä vuonna koulussa kaksi henkaria isänpäivälahjaksi.

– Minulla on tavallaan kaksi isää, joten tein kaksi henkaria. Väreillä ja koristeluilla tein niistä erilaiset. Olen koko ajan vähän jäljessä, kun pitää kirjoittaa kahteen korttiin ja kahteen henkariin, naurahtaa mikkeliläinen Särkkä.

Isänpäivätoivotukset Särkkä lähettää Skypen välityksellä, koska belgialainen Peter ja hollantilainen Pieter ovat naimisissa Alankomaissa. Henkarit odottavat tulevaan vierailuun saakka tai postitetaan paketissa.

Siiri Särkän apilaperheessä on neljä rakastavaa vanhempaa, kaksi isää ja kaksi äitiä. Apilaperhe tarkoittaa perhettä, jossa lapsi tai lapset ovat syntyneet kahden eri perheyksikön yhteisiksi lapsiksi.

Kaikki vanhemmat kuuluvat minulle -ei teille

Siiri Särkkä

– Apilaperhe tarkoittaa sitä, että jaamme vanhemmuuden kuten apilassa on lehtiä. Lehtiä voi olla kolme tai neljä. Mitä enemmän lapsella on vanhempia, jotka rakastavat lasta, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on kokea rakkautta, kuvailee Siirin biologinen äiti Iina Särkkä, joka toimii Savon Setan puheenjohtajana.

"Kaikki vanhemmat kuuluvat minulle"

Apilaperhe sai alkunsa, kun Iina Särkkä halusi lapsen kumppaninsa Anneten kanssa. Aluksi pari suunnitteli toteuttavansa haaveen siten, että belgialainen Peter olisi vain sukusolujen luovuttaja. Suunnitelma muuttui, kun Peter halusikin olla aktiivisesti mukana tulevan lapsen elämässä.

– Meistä se oli hyvä idea, joten teimme uuden sopimuksen. Silloin Peterin kumppani Pieter halusi jäädä taustalle, eli esimerkiksi ei halunnut tulla kutsutuksi isäksi, Iina Särkkä kertoo.

Meidän pitäisi kuunnella lapsia. Lapset määrittävät heitä rakastavat aikuiset

Iina Särkkä

Tytär Siiri Särkkä on viimeisen vuoden aikana määritellyt kuvion uudestaan valloittamalla myös Pieterin sydämen aivan kokonaan.

– Siiri on kaapannut aktiivisuusroolin ja määritellyt Pieterin isäpuoleksi. Meillä ei ole ollut siihen muuta kuin hymyilemistä. Nyt isänpäiväksi valmistui ensimmäisen kerran kaksi henkaria, Iina Särkkä iloitsee.

Kaksi isää vauvan kanssa.
Iina Särkän kotialbumi

Iina Särkkä muistuttaa, että vanhempien tehtävä ei ole määritellä lapsen suhdetta isiin tai äitiin. Lapselle ei ole väliä, onko vanhempi biologinen isä vai sosiaalinen isä. Tärkeintä on rakkaus.

– Meidän pitäisi kuunnella lapsia. Lapset määrittävät heitä rakastavat aikuiset, Iina Särkkä sanoo.

– Kaikki vanhemmat kuuluvat minulle -ei teille, kiteyttää Siiri Särkkä ajatusta.

Siiri Särkän mukaan tuttavat eivät tahdo uskoa, että hänellä on kaksi isää.

– Kyllä kuulle kahden äidinkin kanssa on sellainen ongelma, että ei meinaa kaikki uskoa. Tuntuu tosi harmilliselta, jos joku ei usko. Mutta pystyn todistamaan ja näyttää molemmat äidit, tytär Särkkä sanoo.

Tulevaisuudessa juhlitaan myös vanhemmuudenpäivää?

Isänpäivää on juhlittu 1970-luvulta lähtien mutta vasta vuonna 1987 juhlapäivästä tuli virallinen liputuspäivä Suomessa. Sen sijaan äitienpäivää on juhlittu jo 1920-luvulta lähtien. Vanhemmuutta tutkineen Juha Jämsän mukaan kulttuurisesti isän vanhemmuutta arvostetaan edelleen vain osana äidin vanhemmuutta.

Isän ja äidin roolit ovat hirveästi lähestymässä toisiaan

Juha Jämsä

– Isyyttä ei nähdä täytenä vanhemmuutena vaan jonakin, mikä on äidin vanhemmuutta täydentävää, sanoo Juha Jämsä, joka toimii Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtajana.

Hitaasti muuttuva kulttuurinen käsitys isyydestä aiheuttaa ikäviä tunteita homopariskunnille sekä heteromiehille, jotka hoitavat yksin lapsiaan.

– Vanhemmuudesta täyden vastuun kantava isä joutuu vielä kohtaaman sen, että hänen kyvykkyyttään isänä kyseenalaistetaan suoraan tai epäsuorasti. Epäluuloa tulee muilta vanhemmilta, palveluammattilaisilta sekä ympäröivältä yhteiskunnalta, Jämsä sanoo.

– Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen tai ihmisen kokemus omasta sukupuolesta ei vaikuta vanhemmuuteen eikä sen laatuun, tähdentää Jämsä.

Lisäksi isän ja äidin roolit kiinnitetään vielä paljon sukupuoleen, sanoo Jämsä. Kulttuurinen käsitys on kuitenkin muuttumassa.

– Isän ja äidin roolit ovat hirveästi lähestymässä toisiaan. Olisi hienoa, jos voitaisiin juhlia myös vanhempainpäivää. Nykyään lapsilla on perheessä hyvin monenlaisia vanhemman roolissa toimivia henkilöitä, esimerkiksi uusperheet ja sen kautta tulleet bonusvanhemmat. Ehkä vanhempainpäivänä voisi juhlia kaikkia niitä tosiasiallisesti vanhemmuuden roolia kantavia aikuisia lasten elämässä, Jämsä pohtii.