Syntynyt turvapaikanhakijaksi – "Suomen tytön" tarina koskettaa

Vielä nimetön viikon vanha tyttö on valtion silmissä turvapaikanhakija, koska hänen vanhempansakin ovat. Hänellä ei ole aavistusta maailman levottomuuksista, jotka toivat hänet Suonenjoelle, kauas suvun kotisijoista.

turvapaikanhakijat
Tummaihoinen tyttövauva pipo päässä.
Varpu Mäntymäki / Yle

Vanhan maatalousoppilaitoksen ruokala on täyttynyt iloisesta puheensorinasta. Satapäinen joukko juhlii vauvan syntymää. Kaikki haluavat onnitella perhettä. Vasta viikon vanha suloinen tyttövauva kiertää sylistä syliin.

Mutta nämä eivät ole tavalliset varpajaiset. Lapsi on saanut alkunsa levottomuuksien runtelemassa Irakissa ja kasvanut äidin vatsassa pakolaisleireillä ja yöllisissä bussikuljetuksissa.

Suurin osa juhlaväestä on paikalla ainoastaan sen vuoksi, että maailman kriisit ovat heittäneet heidät samaan kolkkaan kolmihenkisen irakilaisperheen kanssa. Muutoin he olisivat asuneet toisessa naapurustossa, toisessa kaupungissa tai toisessa maassa.

Kun Rawaa ja hänen perheensä saapuivat Suonenjoen Vanhaan Maamieheen väliaikaiseen majoitukseen syyskuun lopussa, äidin luultiin olevan odotuksessaan jo yliajalla. Se johtui kuitenkin väärinkäsityksestä. Lopulta Suomen nuorin turvapaikanhakija syntyi lokakuun lopulla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa – "Suomen tyttönä", kuten tulkki Haidar Al-Musawi kertoi perheen suulla.

"Ei koskaan yhtä huolehtivaa isää"

Pieni irakilainen tyttö ei liene ainoa tämän vuoden pakolaiskriisin aikana vastaanottokeskukseen syntynyt lapsi. Vauvan tulo tällaiseen ympäristöön on kuitenkin aina mutkikasta – niin perheen itsensä, keskusten henkilökunnan kuin Suomen lainkin näkökulmasta.

Tytön Rawaa-äiti oli synnytyksessä onnekkaassa asemassa, sillä hänellä oli mukanaan sekä lapsen isä Othman että doulana toiminut sairaanhoitaja Hanna Ripaoja.

Ainahan ne vauvat on syötävän suloisia.

Merja Immonen

Ripaoja oli tutustunut perheeseen saman tien kun nämä olivat saapuneet Suonenjoelle. Synnytystä helpotti, kun Hanna ja äiti olivat tulleet läheisiksi. Nyt kun vanhemmat ovat vauvan kanssa jo kotona, Hannalta voi kysyä neuvoja vaikka keskellä yötä.

– Synnytys on jokaiselle suomalaisellekin jännittävää, saati sitten kun on tuhansien kilometrien päässä kotimaasta, herkistyy Ripaoja.

Isä-Othman oli synnytyksen alussa huolestunut, koska lääkärit olivat ennustaneet, että vauva jouduttaisiin synnyttämään leikkauksella. Hän halusi olla vaimonsa tukena, vaikka se tarkoitti nelivuotiaan Muhammedin jättämistä hoidettavaksi vastaanottoyksikköön. Synnytyksessä avustanut Ripaoja kertoo, ettei ole koskaan nähnyt synnytyksessä yhtä osallistuvaa ja huolehtivaa isää.

Vanhempien traumat heijastuvat myös lapsiin

Ensi- ja turvakotien liiton Anna Mikkonen on ilahtunut kuullessaan Rawaan onnellisesta synnytyksestä. Monella muulla vastaanottokeskuksen vauvaperheellä tilanne ei ole ollut yhtä valoisa.

– Traumaattiset kokemukset ja turvapaikanhakemisen prosessi väsyttävät vanhempia. Keskusten työntekijöillä on kiire – on ollut jo ennen tätä vuotta. Näiden asioiden vuoksi vauvat ja pikkulapset jäävät aika helposti varjoon, Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projektia vetävä Mikkonen sanoo.

Lapselle vastaanottokeskus ei ole paras mahdollinen paikka pitkine käytävineen ja ahtaine huoneineen, vaikka se onkin lähtömaata turvallisempi ympäristö. Tästä syystä tarvitaan Mikkosen mukaan leikkitiloja ja järjestettyä toimintaa, joka tukee sekä lapsia että heidän vanhempiaan. Hän tosin jatkaa, että tarpeeseen on monin paikoin herättykin.

– Esimerkiksi perhekahvilan tyyppinen toiminta on hyvää, koska se on vertaistuellista.

SPRn työntekijät Suonenjoki
SPR:n työntekijät ovat myös päässeet sylittelemään vauvaa.Varpu Mäntymäki / Yle

Näin Suomen valtio näkee pienen pakolaislapsen

Millainen polku vasta viikon ikäisellä irakilaisvauvalla on edessään? Suomen valtio näkee hänet turvapaikanhakijana, koska hänen vanhempansa ovat hakeneet turvapaikkaa. Sinänsä Suomessa syntyneellä lapsella ei ole henkilökohtaista perustetta turvapaikan hakemiseen. Käytännössä lapsi saa kuitenkin turvapaikan, jos hänen vanhempansa saavat.

On liki mahdotonta sanoa, kuinka kauan perheen hakemusten käsittely kestää. Viime vuonna hakemusten käsittely kesti keskimäärin viisi kuukautta. Tänä vuonna käsittely venyy, koska hakemusten määrä on kasvanut valtavasti. Toisaalta raskaus tai pieni lapsi voivat olla perusteita kiirehtiä hakemuksen käsittelyssä.

Synnytys on jokaiselle suomalaisellekin jännittävää, saati sitten kun on tuhansien kilometrien päässä kotimaasta.

Hanna Ripaoja

Hänen äitinsä on oikeutettu saamaan neuvolapalvelut. Sen sijaan päivähoitoa perheelle ei Maahanmuuttoviraston mukaan järjestetä, vaikka vanhemmat sattuisivatkin todennäköisyyksiä vasten työllistymään turvapaikkaprosessin aikana. Hakijalla on oikeus tehdä palkkatyötä kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua saapumisesta, riippuen siitä, löytyykö tulijalta matkustusdokumentit vai ei.

Suomalaisesta avustustyöntekijästä mummo

Näinä pitkinä kuukausina Rawaan, Othmanin, Muhammedin ja viellä vailla nimeä olevan tyttövauvan koti on Suonenjoella, Vanhassa Maamiehessä toimivassa vastaanottoyksikössä. Vanhan Maamiehen yrittäjä Merja Immonen sanoo vauvan syntymän olevan kaikille työntekijöille iloinen asia.

– Ainahan ne vauvat on syötävän suloisia.

Rawaan perhe on tärkeä myös keskuksessa työskentelevälle SPR:n Teija Savolaiselle. Hänen yhteytensä perheeseen on lähes kohtalonomainen: Rawaa on samanikäinen kuin Teijan tytär. Rawaan nyt jo kuollut äiti oli puolestaan saman ikäinen kuin Teija. Suomalainen avustustyöntekijä saakin kunnian olla irakilaiselle pakolaisperheelle mummo.

Korjaus: Artikkelin alkuperäisessä versiossa perheen isän nimi oli kirjoitettu väärin muotoon "Omar". Hänen nimensä on Othman.