Mitä syöt, sitä olet? Vegekin voi olla lihaksikas, laiha tai lihava

Kasvissyöjät ovat laihoja ja terveitä. Väärin. Myös vegetaristi voi syödä epäterveellisesti ja lihoa, tai yksipuolisesti ja sairastua. Vege on ruipelo kukkakeppi. Väärin. Kuvan lihakset on hankittu täysin eläimettömällä vegaaniravinnolla ja salitreenillä. Taikasanana on monipuolisuus.

terveys
Tatuoitu mies poseeraa, kuvassa  näkyy hauista, vartalon yläosaa.
Teemun albumi

Uutiset punaisen lihan syöpäriskistä ja eläinten teurastamokohtelusta puhuttavat kahvipöydissä. Kasvissyönti onkin monelle eläinoikeuskysymys, osalle terveysvalinta.

"Mulle kasvissyönti on tapa elää ja nähdä maailma. Elämänkatsomus mutta ei uskonto. En myöskään ole ituhippi, viherpiipertäjä-haihattelija. Olen järkevä, ajatteleva ja tunteva. Vastuuntuntoinen keski-ikäinen mies, jota kiinnostaa oma ja maailman tila, sellainen moderni old school- mies. Kasvissyönti on tietty eläinoikeusasia, mutta se on myös suuressa määrin ihmisoikeusasia, koska sillä voi vaikuttaa globaalisti." (Teemu 40, parikymmentä vuotta vegaani, yrittäjä Lahdesta).

Vegetaristiksi ryhtyminen ei tarkoita vain lihatonta lautasta. Tarvitaan tietoa, että syö oikein. Ravitsemussuunnittelija Kati Nynäs Kokkolasta korostaa monipuolisuutta. Tärkeää on ettei proteiinien, raudan, kalsiumin ja tarpeellisten vitamiinien saanti jää liian vähäiseksi.

Aivan ensimmäiseksi kannattaa miettiä millainen kasvissyöjä haluaa olla.

Ravitsemusterapeutti Kati Nynäs

- Aivan ensimmäiseksi kannattaa miettiä millainen kasvissyöjä haluaa olla. Täysin vegaani vai kasvissyöjä, joka kelpuuttaa maitotuotteet tai niiden lisäksi myös kananmunan ruokavalioonsa, kertoo Nynäs.

Papuja, soijaa, vihanneksia

"Jokin ravinne-vaje ei ole missään tapauksessa mikään vegevaiva, todella moni eläintuotteita syöväkin kärsii vitamiinien/hivenaineiden puutteesta eli ei saa kaikkea tarpeellista ravinnostaan. Tärkeää on syödä monipuolisesti ja oikeanlaista ruokaa, käyttää tuoreita ja puhtaita raaka-aineita. Täytyy pitää myös yllä hyvä ateriarytmi  ja syödä riittävästi."

Ravitsemisterapeutin mukaan kasvissyöjän proteiininlähteitä ovat esimerkiksi pavut, herneet, linssit, pähkinät, siemenet ja soija. Rautaa saa vaikkapa tummanvihreistä lehtivihanneksista, pavuista ja ruisleivästä. Kalsiumin lähteinä voi käyttää esimerkiksi palkokasveja, kaaleja ja pähkinöitä.

"Syön proteiinipitoiset pirtelöt ja välipalat mukaan lukien yleensä 6-8 kertaa päivässä. Aamu starttaa usein hirssi- tai kaurapuurolla. Syön harvoin ulkona, teen lähes kaiken ruokani itse. Lounaaksi ja päivälliseksi teen thaimaalaista tai intilaista, usein erilaisia paistoksia, keittoja ja uunikasviksia salaateilla höystäen. Lihareseptissä liha korvataan jollakin kasvisproteiinilla ja kerma soija- tai kaura"kermalla. Välipaloina syön soija/kaurajugurttia, marjoja, hedelmiä, pari siivua leipää, joskus proteiinipatukan. Päivittäin menee pähkinöitä ja siemeniä, useasti viikossa papuja ja kikherneitä."

Älä lotraa rasvalla tai vedä liikaa hiilareita

B12-vitamiini on tärkeä hermoston toimintakyvyn ylläpitäjä. Aine, jota elimistö ja solut tarvitsevat. Kasvissyöjä saa sitä lisäravinteista tai tuotteista, joihin vitamiinia on lisätty. Tärkeää on turvata myös riittävä D-vitamiinin saanti.

Lihaa ja kalaa ei tee koskaan mieli. Perus nisua eli korvapuustia joskus.

Teemu 40, vegaani

"Ruuanlaittorasvoina käytän luomuoliiviöljyä/kookosöljyä, pirtelöissä ja leivän päällä avokadoa, salaateissa oliiviöljyä/balsamicoa. Lisinä otan B-12 vitamiinia ja omega kolmea pellavansiemenöljynä. Valmistuotteista käytän esimerkiksi sieniproteiinivalmistetta ja herne-riisi-hamppuproteiinijauhetta. Juon lähes pelkästään vettä ja vihreää teetä. Pari kertaa kuussa menee bisseä, mutta limsoja ja mehuja en juo." 

Kasvisruokavalio voi myös lihottaa. Hiilarit hiipivät vyötärölle, jos ruokavalio painottuu liikaa niihin. Ravitsemusterapeutti myös muistuttaa, ettei kasviruokien valmistus tarkoita rasvalla lotraamista. Samaa mieltä on parikymmentä vuotta vegaanielämää elänyt nelikymppinen Teemu, lahtelaistunut pohjalaismies:

"Vegaani voi sekasyöjän tavoin syödä huonosti. Itse syön erittäin harvoin pastaa, ja vain silloin tällöin riisiä ja perunaa. Lihaa ja kalaa ei tee koskaan mieli. Perusnisua eli korvapuustia joskus. Tässä taannoin sain käsiini uuden valmistutotteen - lihapiirakan näköisen, hajuisen ja makuisen kasvispiirakan. Hyvin maistui epäterveellinen mättö. Tuli lapsuus mieleen, silloin niitä lihiksiä tuli toisinaan syötyä."