Tavalliset eurooppalaiset suhtautuvat talouteen pessimistisesti – katso haastattelut

Tavallisilla eurooppalaisilla on - ehkä saksalaisia lukuunottamatta - synkkä käsitys talousennusteista. Vaikka EU-komissio ennustaakin maltillista talouskasvua, kestää pitkään ennen kuin se näkyy kadunmiehen elämässä. Ylen toimittajat kysyivät, mitä mieltä kansalaiset ovat talouden tilasta Ranskassa, Saksassa, Britanniassa, Espanjassa ja Italiassa.

Yle maailmalla
Hedelmäkauppias Joseph Madi
Vihanneskauppias Joseph Madi.

Ranskan taloudessa on näkynyt pieniä valonpilkahduksia, esimerkiksi nuorten työttömyys on syksyllä hieman vähentynyt. Selvää käännettä parempaan kuitenkin vielä odotetaan, sillä talouden kasvu on yhä hyvin hidasta ja työttömänä kaikkiaan kymmenen prosenttia kansalaisista.

Pariisin keskustassa Rue Montorgueil -torikadulla putiikkiaan pitävä hedelmäkauppias sanoo, ettei ole havainnut vielä minkäänlaista parannusta talouden tilassa.

– Kurimus jatkuu ja ihmiset ovat yhä hyvin pessimistisiä. Nyt tarvittaisiin uskoa tulevaan, mutta sitä ei synny, koska minkäänlaista todellista käännettä ei ole näköpiirissä, Joseph Madi sanoo.

Kauppias kertoo, että hänen liikkeensä myynti on viimeisen vuoden aikana romahtanut, vaikka myyntipiste sijaitsee kuuluisan torikadun paraatipaikalla.

– Ihmisten ostovoima on pudonnut. Minä myyn laadukkaita kasviksia, mielestäni varsin kohtuulliseen hintaan. Silti asiakkaita ei ole. Myynti on pudonnut viime vuodesta peräti 30 prosenttia, mikä on tällä alalla suorastaan historiallista.

Walter Keilbart
Ala-Baijerin teollisuus- ja kauppakamarin toimitusjohtaja, Walter Keilbart.

Saksan työllisyystilanne on loistava, työvoimapula tietyillä aloilla

Saksassa oli syyskuussa Eurostatin mukaan EU-maiden pienin työttömyysaste 4,5 prosenttia. EU-maiden keskiarvo on 9,5 prosenttia. Saksan työvoimaviranomaisten oman laskentatavan mukaan maan työttömyysaste on 6 prosenttia (lokakuu 2015). Tämä luku perustuu rekisteröityihin työttömiin, eikä haastatteluihin. Saksalaisilla teollisuusyrityksillä menee hyvin, ja valtion kassakirstuun ropisee rahaa.

Maa ei ota lainaa kattaakseen menoja. Suuren turvapaikanhakijamäärän takia valtiontalous on kiristynyt hiukan, mutta valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble yrittää välttää veronkorotuksia ja lainaa.

Ala-Baijerissa eteläisessä Saksassa on yksi Saksan pienimmistä työttömyysprosenteista 2,9 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä, ja monella alalla vallitsee työvoimapula.

– Pula on esimerkiksi hyvistä koneenkuljettajista ja taitavista hitsaajista, mutta myös sähkötekniikka-alan työntekijöistä, luettelee Ala-Baijerin teollisuus- ja kauppakamarin toimitusjohtaja Walter Keilbart.

Parturi Chris Rickaby
Parturi-kampaaja Chris Rickaby.

Britannian talouskasvu ei näy duunarin arjessa

Iso-Britannialla menee pelkistä kansantalousluvuista päätellen harvinaisen hyvin. Bruttokansantuote on kasvanut jo 10 peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Asukasta kohti laskettuna kansantuote on palannut vuoden 2008 kriisiä edeltävälle tasolle.

Talouskasvu on kuitenkin hyvin haavoittuvaa. Se perustuu käytännössä vain palvelusektoriin, johon kuuluu myös Britannialle tärkeä finanssiala. Monen mielestä Britannian talouskasvu on korttitalo, joka voi romahtaa minä hetkenä hyvänsä.

Britannian talouskasvua on varjostanut palkkakehityksen pysähtyminen. Tänä vuonna palkat ovat viimein nousseet hieman, mutta parannus on jakautunut hyvin epätasaisesti. Monet eivät näe talouskasvua arjessaan. Matalapalkkaisten tulot eivät usein riitä kattamaan elinkustannuksia.

– Jos kulutus kasvaisi, minulla olisi enemmän töitä ja tienaisin paremmin. Kävisin ulkona useammin ja nauttisin elämästä enemmän, sanoo parturi-kampaaja Chris Rickaby.

Alfredo Garcia kiinteistönvälittäjä
Kiinteistövälitysliikkeen omistaja Alfredo Garcia.

Espanjassa moni sinnittelee alle tonnin kuukausipalkalla

Espanjassa talous kasvaa, hinnat laskevat, vienti vetää ja turismi lyö ennätyksiä. Liki seitsemän vuotta kestänyt suurtyöttömyys hellittää, joskin hitaasti.

Talouskasvu on tänä vuonna yli kolmen prosentin vauhdissa, eli EU:n huipputasoa. Loppuvuodesta kasvu on hieman hidastunut maailmantalouden heikkouksien takia.

Tuorein tilastokeskuksen työttömyysluku on 21,2 prosenttia. Pahimmillaan työttömyys oli yli 26 prosenttia alkuvuonna 2013.

Kadunmiehen kokemus on, että työnsaanti on kyllä helpottunut, mutta palkat ovat talouskriisin aikana laskeneet ja epävarmat pätkätyöt lisääntyneet.

Kuukausiansiot voivat jäädä reilusti alle tuhannen euron, joten myös työssäkäyvillä on alkanut olla toimeentulovaikeuksia.

Toisaalta yleinen hintataso laskee nyt toista vuotta. Laskuvauhti on 0,7 prosenttia.

Erityisen voimakkaasti Espanjassa ovat laskeneet kiinteistöhinnat, jotka ennen kriisiä kohosivat pilviin.Asunnot ovat halventuneet keskimäärin yli 40 prosenttia vuoden 2007 tasolta. Asuntokauppa ja rakentaminen ovat olleet pitkään jäissä, mutta tänä vuonna on nähty virkoamisen merkkejä.

– Me välittäjät uskomme, että hinnat ovat jo pohjalla, ja tästä eteenpäin ihmiset alkavat käyttää säästöjään asunnonostoon, arvelee kiinteistövälitysliikkeen omistaja Alfredo Garcia.

Myös pankkien lainananto on elpynyt. Pankeilla kuitenkin on kriisin jäljiltä uusi ongelma: asiakas voi olla säännöllisesti työssäkäyvä ja elämäntavoiltaan vakaa – mutta vuosipalkka on vain alle 12 000 euroa.

opiskelija Marco
Arkkitehtiopiskelija Marco.

Nuorten asema vaikein – Italiassakin

Italian talous vaipui kolme vuotta kestäneeseen lamaan euroalueen velkakriisin seurauksena. Uuden pääministerin Matteo Renzin esittelemien uudistusohjelmien avulla maa nousi kuitenkin tänä vuonna lamasta, ja sen talous on osoittanut ensimmäisiä toipumisen merkkejä.

– Minäkin olen nähnyt uutisista, että taloutemme on vihdoin toipumassa. Me tavalliset ihmiset emme kyllä ole huomanneet mitään sellaista, kertoo roomalaisella vihannestorilla asioiva arkkitehtiopiskelija Marco.

Hän kertoo talouskriisin saaneen hänet muuttamaan kulutustottumuksiaan hyvin arkisissa asioissa, kuten lounaan syömisessä.

– Ennen söimme opiskelijakavereidemme kanssa lounasta ulkona päivittäin, mutta nyt voin tehdä näin ehkä kerran viikossa. Joskus en syö lainkaan ulkona, ja käytän säästämäni rahat hauskanpitoon kavereideni kanssa, Marco sanoo.

Italian talouskriisi on iskenyt kovimmin juuri maan nuoriin. Yli 40% työikäisistä nuorista on vailla työtä, ja ne onnekkaat, joilla töitä on, tekevät usein pätkätöitä ilman pysyvää työsopimusta.

Renzin työmarkkinauudistus on pyrkinyt vapauttamaan työmarkkinoita, jotta yritykset uskaltaisivat palkata myös nuoria pysyviin työsopimuksiin. Uusia työpaikkoja on syntynyt, muttei tarpeeksi. Monet ilman työtä jääneet italialaisnuoret joutuvat asumaan kotonaan usein vielä kolmekymppisinäkin.

– Vaikka kouluni on Roomassa, minulla ei ole varaa asua täällä, koska vuokrat Roomassa ovat niin korkeat, vähintään 300 euroa kuussa. Asun vanhempieni luona maaseudulla ja käytän päivittäin jopa kolme tuntia koulumatkoihin, Marco päivittelee.

300 euroa kuussa ei tunnu suomalaisesta näkökulmasta kovin korkealta vuokralta, mutta Italiassa palkat ovat selvästi Suomen tasoa matalammat. Italialainen tienaa keskimäärin 1500 euroa kuussa, työssäkäyvät nuoret usein alle tuhat euroa. Opiskelijat eivät myöskään saa kaikille tarkoitettua opintotukea kuten Suomessa.