Bosnia natisee liitoksistaan – Venäjä tukee serbien eroaikeita

Bosnian serbit puuhaavat Venäjän hiljaisella tuella kansanäänestystä. Se voisi johtaa Bosnian liittovaltion hajoamiseen 20 vuotta sen perustamisen jälkeen. Serbijohtaja Milorad Dodik on kuitenkin jäämässä alueella eristyksiin.

Ulkomaat
Serbian pääministeri Aleksandar Vučić laski sovinnon eleenä seppeleen Bosnian Srebrenican joukkomurhan uhrien muistomerkille 11. marraskuuta. Vučić ei ole tukenut Bosnian serbien kansanäänestyshanketta, joka uhkaa hajottaa Bosnian valtion.
Serbian pääministeri Aleksandar Vučić laski sovinnon eleenä seppeleen Bosnian Srebrenican joukkomurhan uhrien muistomerkille 11. marraskuuta. Vučić ei ole tukenut Bosnian serbien kansanäänestyshanketta, joka uhkaa hajottaa Bosnian valtion.Fehim Demir / EPA

Bosnian valtio on ajautumassa kriisiin, joka voi johtaa sen hajoamiseen. Bosnian serbit aikovat järjestää kansanäänestyksen valtion tuomioistuimen toimivallasta serbialueella. Venäjä tukee diplomaattisesti hanketta, jota Euroopan unioni ja Yhdysvallat vastustavat.

Toteutuessaan kansanäänestys veisi Bosnian serbialueen eli Bosnian serbitasavallan lähemmäs itsenäisyyttä. Venäjä on perinteisesti tukenut Balkanin konflikteissa serbejä, jotka ovat venäläisten tavoin ortodokseja.

Venäjän suurlähettiläs Bosniassa ei ole tuominnut kansanäänestyshanketta, vaikka kaikki länsimaat pitävät sitä Bosnian sodan päättäneen rauhansopimuksen vastaisena. Venäjän suurlähettilään mukaan kansanäänestys on Bosnian sisäinen asia.

Bosnian eli virallisesti Bosnia ja Hertsegovina on liittovaltio, jonka valtiorakenteesta sovittiin Bosnian sodan päättäneessä Daytonin rauhansopimuksessa. Sen solmimisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta tässä kuussa.

Liittovaltio muodostuu kahdesta osasta. Serbitasavallassa enemmistö väestöstä on serbejä. Valtion toinen puolisko on Bosnia-Hertsegovinan federaatio, jossa valtaosa asukkaista on kroaateja ja islaminuskoisia bosniakkeja. Kansanäänestyksessä on kyse liittovaltion yhteisten tuomioistuimien vallasta serbitasavallassa.

Venäjä hyötyy epävakaudesta

Venäjälle Bosnian epävakaus on eduksi. Balkanin aluetta tutkiva James Lyon sanoo, että Venäjän tavoitteena on estää Bosnian ja muiden Balkanin maiden liittyminen Euroopan Unioniin tai puolustusliitto Natoon.

Venäjä on tukenut emämaistaan irtautumaan pyrkiviä alueita myös Georgiassa, Moldovassa ja viimeisimpänä Itä-Ukrainassa. Hajonneen tai sekasortoisen maan on vaikea täyttää läntisten järjestöjen jäsenehtoja.

Tutkija Lyonin mukaan kansanäänestyksen ehdotus uhkaa luoda Bosnian Serbitasavaltaan erillisen lakijärjestelmän. Nykyinen kurssi johtaa hänen mukaansa Bosnian hajoamiseen.

– Kansanäänestys on todellinen uhka Bosnian ja Hertsegovinan valtiolle, Lyon sanoo.

Kansanäänestys etenee

Kansanäänestystä puuhaa Bosnian serbitasavallan pääministeri Milorad Dodik, joka on tunnettu kansallismielisestä retoriikastaan.

Äänestys oli alun perin tarkoitus järjestää viime viikonloppuna 15. marraskuuta. Ajoitus olisi ollut symbolinen, sillä Daytonin rauhansopimuksen solmimisesta tulee tässä kuussa kuluneeksi 20 vuotta.

Serbitasavallassa asuvan bosniakkivähemmistön edustajat veivät hankkeen kuitenkin oikeuteen, mikä luultavasti lykkää sen järjestämistä useilla kuukausilla. Pääministeri Dodik on kuitenkin ilmoittanut, ettei sitä aiota perua.

Suunnitellun kansanäänestyksen kysymyksenasettelu on hyvin johdatteleva. Bosnian serbeiltä aiotaan kysyä, kannattavatko he perustuslain vastaisia ja luvattomia lakeja sekä niiden pohjalta toimivien oikeus- ja syyttäjänlaitosten toimivaltaa Bosnian serbitasavallan alueella. Kysymykseen on vaikea vastata muuten kuin kieltävästi.

Pääministeri Dodik on uhannut järjestää muutaman vuoden kuluttua kansanäänestyksen serbitasavallan itsenäisyydestä. Tutkija Dragana Cvetanovicin mukaan Dodikin asema on kuitenkin heikentymässä.

– Yhä useammin on kuultu kritiikkiä, ja häneen on kohdistettu korruptioepäilyjä.

Cvetanovic on Balkanin alueeseen erikoistunut tutkija Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.

Serbia pyrkii länteen

Tutkija Dragana Cvetanovicin mukaan Bosnian naapurimaa Serbia on avainpelaaja Balkanin rauhan kannalta. Perinteisesti Serbia on tukenut Bosnian serbejä, mutta on viime vuosina parantanut myös suhteitaan länteen.

Kaksi viikkoa sitten Serbian pääministeri Aleksandar Vučić vieraili Bosniassa keskushallituksen vieraana Sarajevossa. Vierailu tuettiin tueksi keskushallitukselle.

– Pääministeri Vučić on nyt antanut erittäin selvän viestin, että virallinen Serbia ei kannata ajatusta kansanäänestyksestä, Cvetanovic sanoo.

Viime viikolla pääministeri Vučićin sovinnolliset eleet jatkuivat. Hän laski seppeleen Srebrenican joukkomurhan uhrien muistomerkille kaupungissa järjestetyn konferenssin yhteydessä.

Serbijoukot murhasivat Bosnian Srebrenicassa yli 8 000 bosniakkia vuonna 1995. Serbitasavallan Milorad Dodik sanoi heinäkuussa, että Srebrenican tapahtumien kutsuminen kansanmurhaksi on valhe.

Kuitenkin myös Dodik laski seppeleen samassa tilaisuudessa. Kansanäänestyshankkeesta hän pitää silti yhä kiinni.

Venäjään tukeutuva pääministeri Dodik on jäämässä alueella varsin yksin. Valtaosa Balkanin maista pyrkii Euroopan Unionin jäseniksi.

Serbia aloitti viralliset jäsenneuvottelut viime vuoden tammikuussa.

– Serbia on valinnut Euroopan integraation tien, Cvetanovic sanoo.