Museovirasto: Arvokas Jokioisten kartano tulisi säilyttää valtion omistuksessa

Museovirasto haluaa säilyttää kultturihistoriallisesti arvokkaan Jokioisten kartanon valtion omistuksessa. Senaatti-kiinteistöt aikoo myydä yhden Suomen laajimman kartanoalueen rakennukset maapohjineen osittain tai kokonaan.

Kotimaa
Jokioisten kartanon päärakennus
Museovirasto

Senaatti-kiinteistöt on aikeissa myydä osittain tai kokonaan Jokioisten kartanon rakennukset maapohjineen. Museovirasto on keskiviikkona ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa (siirryt toiseen palveluun) todennut, että kulttuurihistoriallisesti arvokasta kartanoa ei pitäisi luovuttaa pois valtiolta.

Kartanolla on pitkä ja merkittävä historia ja se on ollut keskeinen Suomen itsenäisyyden ajan maatalouteen liittyvä tutkimus- ja koulutuskeskittymä, sanotaan Museoviraston tiedotteessa.

Loimijokilaaksossa sijaitseva Jokioisten kartano on yksi Suomen laajimmista kartanoalueista. Alueeseen kuuluvat kartanon ja sen puiston lisäksi Ferrarian tehtaan tuotantorakennukset sekä asuma-alue. Alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Kartanolla jo satojen vuosien historia

Jokioisten kartano syntyi, kun kuningas Eerik XIV lahjoitti vuonna 1562 Jokioisten neljänneskunnan sotapäällikkö Klaus Hornille. Omistajia ovat myöhemmin olleet muun muassa Flemingit, Kruusit ja Reuterholmit.

Kartano kukoisti 1700- ja 1800-lukujen taitteessa maaherra E. G. von Willebrandin omistuskaudella. Olennainen osa kartanon rakennuksista on tältä ajalta, jolloin siellä alkoi myös teollinen toiminta.

Alueella on ollut esimerkiksi tiilitehdas, panimo, viinanpolttimo, verkatehdas, kankirautapaja, rautanaula- ja rautalankatehtaat, mylly, saha, tiilitehdas, rautatehdas sekä sokeri- ja siirappitehdas.

Jokioisten kartano siirtyi vuonna 1871 osakeyhtiölle, jonka suurin osakas vuosisadan vaihteessa oli Johan Mannerheim, marsalkan nuorempi veli.

Valtiolla vuodesta 1917

Suomen valtio osti kartanon vuonna 1917. Vuosina 1918-1971 kartano toimi Maataloushallituksen alaisina valtion koulutiloina ja vuodesta 1971 tila on ollut Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) hallinnassa.

Nyt kartanoaluetta hallinnoi pääasiassa Luonnonvarakeskus, joka on irtisanonut rakennusten vuokrasopimuksia ja supistanut toimintaansa. Alue on yhä Luonnonvarakeskuksen tutkimuskäytössä.

Alueen rakennuksista yhdeksän on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella vuonna 1993. Lisäksi viisi rakennusta on vuoden 1993 suojelupäätöksen valmistelun yhteydessä määritelty rakennussuojelun kannalta huomionarvoisiksi kohteiksi.

Julkista käyttöä kestävästi

Museoviraston mielestä Jokioisten kartanoa ei kulttuurihistoriallisin perustein pitäisi luovuttaa pois valtiolta. Rakennuksille olisi löydettävä luontevaa julkista käyttöä.

Museoviraston mukaan ensisijaisena ratkaisuna on selvittää Luonnonvarakeskuksen toimintojen jatkaminen ja kehittäminen alueella. Ratkaisuissa on erityisesti otettava huomioon kartanon päärakennuksen sekä muiden erityistä arvoa omaavien rakennusten kestävän ja ekonomisen käytön turvaaminen. Rakennusten ja maa-alueiden ohella on huomioitava alueella sijaitsevan geenivaraston turvaaminen säilyttämällä se valtion omistuksessa.

Museovirasto katsoo, että voimassa olevien kaavojen tarjoama suojelu ei ole riittävä. Jokioisten kartanon alueella olisi tarpeen saada viipymättä vireille koko aluetta koskeva, rakennusperinnön suojelemista koskevan lain mukainen suojeluprosessi.

Kysymys luovutuksesta tulisi Museoviraston mielestä ratkaista vasta, kun on varmaa, ettei valtio kykene osoittamaan käyttöä alueelle, lisäselvitykset ovat valmistuneet, suojelun kohdentumisen tarve on niiden pohjalta arvioitu ja täsmennetty sekä suojeluprosessi saatettu vireille.