Metsänomistaja istutti taimikon väärään paikkaan, sitten tulivat hirvet – "Jälki oli karmea"

Sukevalaisen Aarne Leinon taimikko joutui lähes täydellisesti hirvien tuhoamaksi. Monen muun metsänomistajan tavoin hän joutuu miettimään kahteen kertaan, istuttaako vastedes männyntaimia vai paremmin hirviltä säästyvää kuusta.

Kotimaa
Metsänomistaja katsoo hirven tuhoamaa männyntainta
Pertti Huotari / Yle

Sukevalainen Aarne Leino teki muutama vuosi sitten vajaan kahden hehtaarin alueella hakkuun omistamassaan männikössä. Hän istutti tilalle uuden männyntaimikon. Sitten tulivat hirvet.

– Jälki oli karmea. Lähes totaalinen tuho, Leino manaa.

Metsänomistaja kertoo löytäneensä kolme ehjää puunalkua 1 700 taimen joukosta.

Metsäneuvoja kävi taimikon läpi paikallisen riistanhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa ja korvaussummaksi muodostui 674 euroa. Leino sanoo itse tehneensä tuhansien eurojen edestä työtä taimikon eteen.

Myös metsäneuvoja Heikki Kraft myöntää, että korvaussumma ei ole sellainen, jonka metsänomistajat vaihtaisivat hyvään taimikkoon.

– Tämmöisen yli metrin pituisen taimikon arvo on aivan muuta kuin 674 euroa, Kraft harmittelee.

Asiantuntija: Harva edes vaivautuu

Aarne Leino ei ole ainoa, joka on pettynyt hirvituhoista maksettaviin korvauksiin. Suomen metsäkeskuksen johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan metsänomistajat eivät usein enää edes viitsi hakea korvauksia, koska tukiehtoja on kiristetty.

Tilastot tukevat Remeksen väitettä: hirvituhoista maksettavien korvausten määrä oli viime vuonna koko maassa reilut 400 000 euroa. Se on alle kymmenesosa siitä, mitä ne ovat enimmillään olleet.

Taustalla ovat muutokset korvausperusteissa: vuonna 2013 pienennettiin korvauksia etenkin karuhkoilla kasvupaikoilla ja vuotta myöhemmin tuli metsälain muutos.

– Siinä tuli käytännössä merkittävä muutos: jos hirvi syö männikön ja kuuset säilyvät vahingoittumattomina, korvaussumma jää hyvin vaatimattomaksi tai sitä ei myönnetä ollenkaan, Remes sanoo.

Lisäksi monet kaupunkilaismetsänomistajat eivät edes käy metsissään, joten tuhoista ei välttämättä tiedetä pitkään aikaan.

Kuusen voittokululla on ikäviä seurauksia

Hirvien syömien mänty- ja koivuvaltaisten taimikoiden tilalle istutetaan nyt lähes pelkästään kuusta. Metsäkeskuksen asiantuntija Markku Remeksen mukaan se yksipuolistaa metsien rakennetta, vähentää luonnon monimuotoisuutta ja lisää kasvitauteja.

Juurikäävän riski kasvaa, samoin sieni- ja hyönteistuhot – esimerkiksi kirjanpainajatuhot liian kuivilla kasvupaikoilla. Varsinkin Itä-Suomessa myös mustakoro on lisääntynyt.

Jos hirvi syö männikön ja kuuset säilyvät vahingoittumattomina, korvaussumma jää hyvin vaatimattomaksi.

Markku Remes

– Sehän esiintyy nimenomaan kuusikoissa ja sellaisilla kasvupaikoilla, joissa kuusella on stressitekijä. Jos kuusi on istutettu sopimattomalle kasvupaikalle, mustakoro tarttuu puuhun, Remes sanoo.

Ratkaisuehdotus ei ehkä miellytä kaikkia

Taimikkonsa menettäneelle Aarne Leinolle hyvät neuvot ovat kalliit, mikäli hän haluaa jatkaa mäntyjen kasvattamista leimikossaan. Hän sanoo nähneensä tuhotussa taimikossa jopa viisi hirveä kerralla. Hirvet näyttävät pitävän aluetta kulkuväylänään.

– Se on huono paikka viljelymetsälle, hän myöntää.

Yksi keino on käyttää hajustinta, mutta metsänomistaja pitää sitä valtavana urakkana.

Metsätalouden johtava asiantuntija Markku Remes tarjoaa laajempaa ratkaisua: hirvikantaa pitäisi vähentää selvästi nykyisestä. Suomessa on syksyn jahdin päätyttyä noin 80 000 hirveä.

Remeksen mielestä hirvikannasta pitäisi saada pois vähintään kymmenen prosenttia ja erityisesti siten, että kanta jakaantuisi alueellisesti tasaisemmin kuin nyt.

– Siellä, missä talvilaidunnus on voimakasta, tulee tuhoja tosi paljon, hän perustelee.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus