Turvapaikan saaneiden odotetaan muuttavan eteläiseen Suomeen – ovatko kunnat valmiina?

Kuntien tulisi valtion viranomaisten mukaan valmistautua tarjoamaan asuntoja sekä muita palveluja turvapaikkapäätöksen saaneille eteläisessä Suomessa. Tiiviitä neuvotteluja uusista sopimuksista käydäänkin parhaillaan, esimerkiksi Hämeessä muutaman uuden kunnan kanssa.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoita tulossa bussista.
Hannu Harhama / Yle

Maahantulijoiden määrä on selvästi laskenut pohjoisessa Ruotsin ja Suomen rajalla. Suomeen on tämän vuoden aikana tullut kuitenkin jo noin 25 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto on lisännyt ja lisäämässä samalla tulijoiden puhuttelua ja turvapaikkapäätösten tekoa. Syksyllä noin 35 prosenttia hakijoista on saanut Suomeen pysyvän turvapaikkapäätöksen ja pakolaisen statuksen.

Alkuvaiheessa, kesken turvapaikkakäsittelyn, maahantulijat ovat kunnissa hätämajoituksessa ja vastaanottokeskuksissa. Kun päätös turvapaikasta on tehty, henkilö voi vapaasti valita asuinpaikkansa Suomessa ja siirtyä haluamalleen paikkakunnalle. Viranomaisten odotus ja tuntuma asiasta on, että turvapaikkapäätöksen myötä eteläinen Suomi ja suuret paikkakunnat alkavat houkutella tulijoita.

– Vaikka turvapaikkapäätöksen saaneita on yritetty sijoittaa ja suunnata pohjoiseen, niin kyllä he ovat aiemminkin kokeneet etelän ja suuremmat paikkakunnat houkuttelevammiksi, kertoo työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen Hämeen Ely-keskuksesta.

Enemmistö siirtyy eteläiseen Suomeen 

Trendi siirtyä pohjoisesta etelään on ollut nähtävissä aiemminkin, kun Suomeen on tullut pieniä määriä turvapaikanhakijoita. Koulutus- ja työsaantimahdollisuudet ovat eteläisessä Suomessa pohjoista paremmat. Myös turvapaikan saaneiden tuttavat saattaa asua suurilla paikkakunnilla ja silloin kulttuurinen yhteisyys vetää ihmisiä etelään.

Maan sisäinen muutto pohjoisesta etelään on pian haaste niin Hämeen muun eteläisen Suomen kunnille. Kanta- ja Päijät-Hämeessä vasta Hämeenlinna, Janakkala ja Lahti ovat sopineet turvapaikan saaneiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotosta. Voimassa olevien sopimusten takia ne ovat Etelä-Hämeen ainoat kunnat, joille valtio maksaa sopimusten mukaisesti korvauksia palveluiden järjestämisestä turvapaikkapäätöksen saaneille.

– Muutamien uusien kuntien kanssa on edetty neuvotteluissa myös hyvin ja sopimuksia valmistellaan. Vielä ei olla kuitenkaan allekirjoitusvaiheessa, kertoo Salonen.

Sopimus vastaanotosta on järkevää tehdä

Sopimus merkitsisi kunnille muun muassa kotouttamis- ja vastaanottopalveluiden järjestämistä. Valtio maksaa tuotetuista palveluista sopimuksen tehneille kunnille korvausta. Sopimuksessa myös määritellään, keitä pakolaisia ja kuinka paljon kunta voi vuosittain ottaa vastaan.

Ainakin sellaisten kuntien olisi hyvä tehdä sopimukset asiasta valtion kanssa, joissa on jo nyt hätämajoitusta tai vastaanottokeskus. Usein etelässä vastaanottokeskuksissa olleet jäävät samalla tulopaikkakunnalle, koska kokevat paikkakunnat, ihmiset ja palvelut jo tutuiksi ja toimiviksi.

Kanta-Hämeessä muun muassa Forssassa on hätämajoitusta ja paikkakunnalle odotetaan jäävän turvapaikkapäätöksen saaneita ensi vuodesta lähtien. Forssan kaupunki onkin varautunut tähän kartoittamalla kaupungissa vapaita ja tyhjiä kunnan vuokra-asuntoja.

Hämeen Ely-keskus odottaa myös, että Riihimäen kaupunki tulisi myös mukaan ottamaan turvapaikan saaneita. Riihimäellä on ollut kokemusta asiasta jo vuosia sitten. Hyvinkäälle sijoittunut vastaanottokeskus on Riihimäen tuntumassa ja ihmiset liikkuvat seutukunnalla jatkuvasti kaupungista toiseen.

Ensi vuonna alkaa tuhansien täysimääräinen kotouttaminen

Maahanmuuttovirasto on lisännyt omia resurssejaan tutkia ja käsitellä turvapaikkahakemuksia. Tänä syksynä noin 35 prosenttia hakemuksista on johtanut myönteiseen turvapaikkapäätökseen.

Kun Suomeen on tullut jo yli 25 000 maahantulijaa ja he hakevat turvapaikkaa, myönteisiä päätöksiä yksinomaan tämän vuoden aikana syntyy tuhansia. Lupaprosessi saadaan täyteen vauhtiin alkuvuodesta 2016.

Sen jälkeen kunnissa alkaa vuokra-asuntojen ja kotouttamispalveluiden pysyvä tarve. Turvapaikan saaneille avautuu turvapaikkapäätöksen jälkeen myös mahdollisuudet osallistua suomalaisen yhteiskunnan elämään muutoinkin: esimerkiksi kuntavaaleissa 2017 turvapaikkapäätöksen saaneilla on äänioikeus.