"Ei ole oikein, jos toisesta päästä kerätään suuret voitot ja toinen pää maksaa menestyksen omalla työpaikallaan"

Miksi voittoa tekevä yritys irtisanoo väkeä? Miksi vallalla on nopeiden voittojen metsästys ja yrityksiä myydään ulkomaiseen omistukseen? Liiketalouden lehtori Pasi Laine tutkii eettistä johtamista. Hänen mukaansa eettinen johtaja ja omistaja kunnioittaa ihmisiä ihmisinä, eikä rahantekokoneina.

Kotimaa
Seteleitä
Yle

Joka kerta uutinen voittoa tehneen yrityksen irtisanomisista tai yt-neuvotteluista on yhtä hämmentävä.

Miksi voittoa tehnyt yritys irtisanoo? Eikö yrityksellä mennytkään hyvin?

– Riippuu siitä, mitä sijoittajat ovat yrityksen tuloksesta ajatelleet. Jos yrityksen oli määrä tehdä voittoa 8 miljoonaa, mutta se tekikin sitä vain 5 miljoonaa, niin tulos on pettymys sijoittajille. Käytännössä tämä näkyy irtisanomisuutisten jälkeisenä osakkeen pomppauksena pörssissä.

– Yritykset eivät mieti asiaa kahden, kolmen tai viiden vuoden päähän, vaan pidemmällekin ulottuvat strategiat katsovat vain vuoden tai parin päähän, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Pasi Laine.

Laine valmistelee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon piilokorruptiosta ja eettisestä johtamisesta.

Suuruuden ekonomian äärellä

Vielä 30 vuotta sitten bisnesajattelussa ihmisyyttä arvostettiin enemmän. Tällainen ajattelu on Laineen mukaan kokenut inflaation ainakin 2000-luvulla. Pasi Laine puhuu osaoptimoinnista.

– Se tarkoittaa mahdollisimman suuren hyödyn ottamista yrityksestä, työntekijöistä ja johtajista. Yritykset ovat valinneet niin sanotun suuruuden ekonomian strategiakseen. Siinä uskotaan keskittämisen tuovan parhaimmat hyödyt ja laskevan tuotantohinnat matalalle. Vaikka soraääniäkin kuuluu, valtavirta uskoo silti edelleen tämän ajattelun tuovan parhaat edut.

Pasi Laine
Lehtori Pasi Laine sanoo, että globaali kaupanteko ja sähköisten välineiden ketteryys yllätti osan kotimaisista yrityksistä.Heidi Kononen / Yle

– Motiivina tähän on tilapäiset voitot omistajille, mutta kyllä kokonaisuutta pitäisi miettiä toisinkin. Ei ole oikein, jos toisesta päästä kerätään suuret voitot ja toinen pää maksaa menestyksen omalla työpaikallaan. Kohtuus olisi hyvä lähtökohta uskottavaan bisnekseen, sanoo Pasi Laine.

Muu maa isäntä, oma maa renki

Pasi Laine sanoo suomalaisyritysten osittain säikähtäneen kansainvälisen bisneksen tuloa.

– Kun kymmenen vuotta sitten suomalaisyrityksiltä kysyttiin kansainvälistymissuunnitelmia, niin aika monella niitä ei ollut. Globaali kaupanteko ja sähköisten välineiden ketteryys yllätti osan kotimaisista yrityksistä.

– Tuntui, että pelästyimme. Yritykset laitettiin äkkiä myyntiin ja nopeasti rahat tilille. Haastaisin yrittäjiä ja johtajia pitämään omistajuuden paremmin Suomessa.

Laine näkee tuloksen nopeassa ulosmittaamisessa ja ulkomaisessa omistuksessa monta ongelmaa.

Tuntui, että pelästyimme. Yritykset laitettiin äkkiä myyntiin ja nopeasti rahat tilille.

Pasi Laine

– Jos kaikki osaaminen ulosmitataan liian nopeasti, sen saaminen takaisin kestää monta vuotta. Se, jolla on omistajuus, määrää myös yrityksen toimintatavat ja tavoitteet. Monen päällepäin suomalaiseltä näyttävän yrityksen omistajuus on ulkomailla ja jossain määrin näen sen lisäävän osaoptimointi-ajattelua, eli mahdollisimman suuren hyödyn saamista lyhyellä aikavälillä, sanoo Laine.

Minne valuvat energiayhtiöiden voitot? Kuka nettoaa mummon hoivakodin menestyksestä?

– Tavallisen kuluttajan on todella vaikea saada sitä selville. Mitä kauempana omistajuus on, myös järjestäytyneen rikollisuuden osallisuus kasvaa. Lyhyesti voi sanoa, että mitä lyhyempi tuotantoketju, sitä eettisempi tuote tai palvelu. Kannattaa muistaa, että eettisyys ja kotimaisuus on keskeinen osa yritysten brändiä ja julkikuvaa, muistuttaa Laine.

Ei hyötyjä hinnalla millä hyvänsä

Vaikka kuluttajan mahdollisuudet vaikuttavat pieniltä, jotain merkkejä kannattaa talousuutisoinnissa panna merkille.

– Jos yrityksen johto ja omistajat ovat eettisen bisnesajattelun eri puolilla, omistus vaihtaa johdon mieleisekseen. Jos yrityksen johto vaihtuu kovin usein, se voi antaa viestiä eri tavoista tehdä bisnestä. Johtajan työ on vaativaa ja paikka usein tuulinen. Tästä on Suomessa esimerkkejä myös merkittävistä valtionyhtiöistä, pohtii Laine.

Voisiko bisnestä tehdä uskottavasti myös kohtuullisuusajattelun kautta? Yritys ei voi tuottaa tappiota, se ei ole kenenkään etu, myöntää Laine. Mutta:

– Näen erilaisia mahdollisuuksia kuin täyden hyödyn saaminen hinnalla millä hyvänsä. Uusien tuotteiden kehittäminen eteenpäin, korkean osaamisen ylläpitäminen ja vieminen globaaleille markkinoille on hyvä vaihtoehto. Eikä se olisi huonoa bisnestä.

– Suomessa kaivataan positiivista ajattelua: meillä on edelleen hyvä koulutus ja osaaminen. Täällä ei ole liian kuuma eikä kylmä, ja meillä on hyvät yhteydet Eurooppaan. Ei saa jäädä pohtimaan menetyksiä, vaan nykyinen osaaminen pitää valjastaa uudella nimellä ja laittaa sähköisten kanavien kautta kansainvälisille markkinoille. Tehdä kohtuullista bisnestä, rohkaisee Laine.

Haetaan: eettistä johtajaa

Eettinen johtajuus on tuttua, mutta vasta eettinen omistajuus takaa sen, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti.

Valta ja raha sokaisevat helposti, kun raha alkaa virrata ja tulossa ovat mahtavat eläkesopimukset.

Pasi Laine

– Valta ja raha sokaisevat helposti, kun raha alkaa virrata ja tulossa ovat mahtavat eläkesopimukset. Sopimuksia pitäisi kohtuullistaa, että ihmisillä ylipäätään olisi työtä mitä tehdä. Silloin yhteiskunta saadaan vakaalle pohjalle.

– Eettinen johtaja ja omistaja toimii hyvien tapojen, arvojen ja normien mukaisesti. Siinä kunnioitetaan ihmisiä ihmisinä eikä rahantekokoneina. Moni yritys elää ihmisten asiantuntijuudesta, muistuttaa Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Pasi Laine.