Helsingin ja Uudenmaan terveyspomot: Sote-kiista on aluepolitiikkaa ja turhaa draamaa

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) Helsingistä tyrmää keskustan sote-esityksen puhtaana aluepolitiikkana. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén ihmettelee kannattaako soten takia hallitusta hajottaa.

Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Hallitusta repivä sote-riita ja hallituksen hajoamisuhka tuntuvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindénin mielestä huolestuttavalta.  Hänestä eri hallituspuolueiden sote-vaihtoehdoissa ei lopulta kuitenkaan ole valtavan suuria eroja.

– En näe esityksissä valtavan dramaattista eroa, eikä tarjolla ole huonoja ratkaisuja. Siksi on vaikea ymmärtää, että sote-riita on näin kärjistynyt, tokaisee Lindén.

Hallituksessa keskusta on 18 alueen kannalla, mutta kokoomus puhuu mieluiten viidestä ja enintään 12 alueesta. Perussuomalaiset asettuvat keskustan tueksi. HUS:n kannalta kaikki ratkaisut ovat selkeitä.

– Ei tämä herätä minussa suuria tunteita. Olen kannattanut 12 ja viiden itsehallintoalueen mallia, mutta se menee keskustalle liian pitkälle. En usko, että tästä syntyy syytä hallituksen hajoamiseen enkä siksi usko niin tapahtuvan, arvioi Lindén.

Päätöksillä on Lindénin mukaan jo kiire, sillä uuden mallin mukaisen järjestelmän pitäisi olla käytössä vuonna 2019.

Keskusta tekee aluepolitiikkaa

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok.) Helsingistä syyttää keskustaa aluepolitikoinnista ja maakuntien elinvoiman tukemisesta.

– Kyllä tässä 18 alueen esityksessä on kyse aivan muusta kuin sote-asioista. Sydämeltäni sote-ihmisenä tämä tuntuu todella kurjalta. Mutta ymmärrän kyllä, että tällaisten ratkaisujen tekeminen on todella hankalaa, tietää Räty.

Räty muistuttaa, että kaikki johtavat asiantuntijat ovat kannattaneet pienempää itsehallintoalueiden määrää kuin pääministeripuolue keskusta.

– Ei tätä voi katsoa yksin Helsingin näkökulmasta. Sillä onko alueita viisi vai kaksitoista on valtavan suuri merkitys nimenoman kestävyysvajeeseen ja siihen, miten palveluverkkoa saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti. Ja miten kustannusten kasvua voidaan tulevaisuudessa hillitä, muistuttaa Räty.

Itsehallintoalueiden määrä ei Helsinkiä tai Uuttamaata juuri hetkauta. Suurimmillaan HUS-alue ulottuisi Uudeltamaalta Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan ja pienimmillään olisi nykyisen Uudenmaan kokoinen. Suuret muutokset tulevat vasta sitten kun sotesta on päätetty.

– Edessä ovat neuvottelut henkilöstön asemasta ja kiinteistöomaisuudesta, mutta näihin neuvotteluihin on vielä pitkä aika, huomauttaa Räty.