Harvialan koulukodin toiminta loppuu – tilalle suunnitteilla alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiyksikkö

Valtio on päättänyt lakkauttaa omistamansa Harvialan koulukodin toiminnan Hämeenlinnassa. Tiloihin suunnitellaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiyksikköä. Maahanmuuttoviraston päätöstä odotetaan vielä tämän kuun aikana. Tilaa olisi enintään 40 lapselle ja nuorelle.

turvapaikanhakijat
Perttulan kartanon opastekyltti ja rakennuksia
Heidi Kononen / Yle

Valtion koulukotien johtokunta teki jo syyskuun alussa päätöksen käynnistää koulukotien rakennemuutosta koskevat yt-neuvottelut. Taustalla ovat muun muassa toiminnan pitkään jatkunut tappiollisuus ja tilojen remonttitarve.

– Valtion koulukodit ovat kaikki Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa vuokralla ja Senaatin mielestä Harvialan tiloihin investointi tulisi liian kalliiksi. Siksi yksiköitä vähennetään ja Harviala on päätetty lakkauttaa, sanoo Harvialan koulukodin johtaja Tapio Vesa.

Senaatti-kiinteistöt myi Perttulan kiinteistökokonaisuuden Petri Yrjö-Koskinen kiinteistösijoitusyhtiölle jo keväällä 2014.

Suomeen jää vielä neljä suomenkielistä ja yksi kaksikielinen koulukoti. Paikkamäärä ei vähene.

Tilalle tukiyksikkö turvapaikanhakijanuorille

Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja Matti Salminen THL:stä kertoo, että yt-neuvottelukutsun lähettämisen jälkeen pakolaistilanne johti lyhyellä varoitusajalla Maahanmuuttoviraston ja Valtion koulukotien väliseen neuvotteluun. Maahanmuuttovirasto järjestäisi Harvialaan nuorille tarkoitetun tukiasumisyksikön ja Harvialan koulukoti tuottaisi palvelun. Näin irtisanomisista voitaisiin luopua.

Harvialan koulukodin rakennuksia
Taustalla näkyvä puurakennus toimii kouluna, tiilirakennukset asuntoloina.Heidi Kononen / Yle

Yt-neuvottelut ovat päättymässä tällä viikolla eikä työntekijöiden vähentämisestä enää neuvotella. Harvialassa on vakinaisessa virassa 23 työntekijää ja yksi määräaikainen.

Matti Salminen kertoo aikataulusta, että tukiyksikön toiminta pyritään käynnistämään "mahdollisimman pian".

– Sopimuksen valmistelu ja lopullinen tekeminen eivät ymmärtääkseni enää vie kovin pitkää aikaa, sitten käytännön asioiden järjestely määrää aikataulun.

Valtion oma yksikkö ei tavoittele voittoa

Tapio Vesan mukaan Maahanmuuttoviraston ratkaisua asiasta odotetaan vielä tämän kuun aikana.

– Meillä on nyt nuoria sisällä alle kymmenen eri puolilta Suomea. Heidät sijoittaneiden kuntien pitää tehdä nuorille uusi sijaishuoltopaikan muutospäätös. Samaan aikaan kahta erilaista toimintaa, koulukotia ja tukiyksikköä, ei Harvialassa järjestetä.

Vesan mukaan on mahdollista, että taloon tulisi kaksi erilaista yksikköä: tukiasumisyksikkö 16-17-vuotiaille nuorille sekä ryhmäkotiyksikkö alle 16-vuotiaille lapsille. Maksimimäärä olisi yhteensä 40 nuorta.

– On jo korkea aika, että valtio itse lähtee tähän toimintaan mukaan. Valtiolla tämä (turvapaikanhakijoiden majoitus) ei tuota voittoa vaan kaikki resurssit käytetään toiminnan pyörittämiseen, toisin kuin liiketoimintaa tekevillä yrityksillä, Vesa sanoo.

Tulijat valtaosin poikia

Tulosaluejohtaja Olli Snellman Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä kertoo, että yksikön paikat voisivat jakautua niin, että alle 16-vuotiaita olisi seitsemän ja 16-17-vuotiaita 30. Eniten yksin tulevia turvapaikanhakijalapsia tulee Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.

– He ovat valtaosin poikia, hakijoista varmaan 90 prosenttia on poikia. Samaan yksikköön voidaan kyllä sijoittaa myös tyttöjä.

Koko ajan tarvitaan lisää paikkoja niin aikuisille, perheille kuin yksin tulleille lapsille.

Olli Snellman

Aikataulun osalta Snellman kertoo, että he odottavat vielä kustannusarviota toimijalta, ennen kuin päätös syntyy. Painetta on, sillä yksiköt täyttyvät nyt aika voimakkaasti, kuvailee Snellman.

– Hakijoita on verrattain paljon ja koko ajan tarvitaan lisää paikkoja niin aikuisille, perheille kuin yksin tulleille lapsille.

– Alaikäisyksiköille pitäisi löytää myös ylläpitäjä, joka pystyy toiminnan järjestämään. Yhtälö on aavistuksen haastavampi. Kustannustenkin pitäisi pysyä järkevällä tasolla.

Suuri osa toiminnan kuluista aiheutuu henkilöstömitoituksesta. Alle 16-vuotiaiden osalta esimerkiksi 14 asiakaspaikan pyörittämiseen tarvitaan noin 12-14 työntekijää, sanoo Snellman.

– Jos on mahdollista tarjota valtion työntekijöille työtä, niin tietysti siinä olisi tämäkin arvo.

Valtiolla on ennestään vain yksi oma vastaava, sisäministeriön alainen yksikkö Oulussa. Yksikkö on toiminut jo vuodesta 2008. Muita yksiköitä pyörittävät esimerkiksi SPR, Pelastakaa Lapset ry ja muut toimijat.

Tiistaina Maahanmuuttovirasto kertoi kolmen uuden vastaanottoyksikön perustamisesta alaikäisille, yksin tulleille turvapaikanhakijoille. Yksiköt perustetaan Hämeenlinnan Evolle, Sipooseen ja Pertunmaalle.