Turun yliopiston filosofit tutkivat salaliittoteorioiden vaikutuksia

Turun yliopisto on mukana Euroopan laajuisessa hankkeessa, jossa tutkitaan, millaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia vaikutuksia salaliittoteorioilla on.

Kotimaa
Grafiikka, jossa ihmisen siluetti kaupungin siluetin yllä.
Yle uutisgrafiikka / Kalle Mäkelä

Turun yliopiston filosofit ovat mukana eurooppalaisessa salaliittoteorioiden vaikutuksia tutkivassa hankkeessa. Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professorin Juha Räikän mukaan salaliittoteorioiden tutkimus on filosofian kannalta kiinnostavaa esimerkiksi eettisistä syistä.

Yksi kiinnostava kysymys on, missä määrin salaliittoteoretisointi on eettisesti hyväksyttävää.

– Ihmisillä on tietysti vapaus pohtia yhtä ja toista. Mutta jos kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä, niin silloin on syytä huoleen, Räikkä pohtii.

– Hyvä esimerkki on rokotepelko. Missä määrin salaliittoteoriat ovat herättäneet pelkoa?, Räikkä kysyy.

Miksi salaliittoihin uskotaan?

Toinen filosofisesti kiinnostava näkökulma on teorioiden järkevyys. Jotkut teoriat vaikuttavat täysin järjenvastaisilta, mutta toiset osoittautuvat yllättäen tosiksi.

Ihmisillä on tietysti vapaus pohtia yhtä ja toista. Mutta jos kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä, niin silloin on syytä huoleen.

Juha Räikkä

Filosofit voivat pohtia, kuinka paljon todistusaineistoa uskomusten tueksi tarvitaan. Räikkä havainnollistaa salaliittoteorioiden totuudenmukaisuuden tai -vastaisuuden todistelua ruoka-allergiaesimerkin avulla.

– Henkilö, jolla on ruoka-allergia, voi olla hyvin tarkka siitä, ettei ruoassa ole esimerkiksi pähkinää tai kananmunaa. Hän voi myös vaatia hyvin paljon todisteita siihen, ettei ruoassa ole näitä ainesosia.

– Salaliittoteorioiden kohdalla jotkut ihmiset vaativat paljon todisteluja ennen kuin uskovat salaliiton olemassaoloon, kun taas toiset uskovat niihin hyvinkin kevyesti. Kiinnostavaa on se, mistä tämä johtuu, Räikkä kuvailee.

Allergikkoja on helppo ymmärtää, sillä kyseessä saattaa olla jopa ruokailijan henki. Salaliittoteorioihin taas näyttäisi liittyvän ihmisiä jyrkästikin erottava piirre.

– Salaliittoteorioiden kohdalla osa ihmisistä ei missään nimessä halua leimautua salaliittoteorian kannattajaksi. Toiset taas näyttävät varovan sitä, että he tulevat huijatuksi eivätkä huomaa, että petos on käynnissä, Juha Räikkä erittelee.

Poliittiset salaliitot ovat avainasemassa

Hankkeessa on tarkoitus käydä läpi niin poliittisia salaliittoteorioita, henkilöihin liittyviä murhaspekulaatioita kuin myös ufoihin ja uskontoihin liittyiä salaliittoteorioita. Poliittiset teoriat ovat avainasemassa, koska ne vaikuttavat yhteiskuntaan.

Salaliittoteorioiden kohdalla on myös ihmisiä, jotka vaativat paljon todisteluja ennen kuin uskovat salaliiton olemassa oloon, ja toiset uskovat niihin hyvinkin kevyesti.

Juha Räikkä

Henkilökohtaisesti Räikkää kiinnostaisi perehtyä siihen, miten ihmiset suhtautuvat sanaan 'salaliittoteoria'. Ja miten tämä ennakkoasenne määrää sen, kuinka helposti salaliittoteoriaan uskotaan.

– Jonkin verran on tuloksia siitä, että Yhdysvalloissa salaliittoteorian käsite ei ole yhtä negatiivinen kuin Euroopassa. Tästä seuraa ehkä se, että salaliittoteorioihin ja salaliittoihin viittaaviin selityksiin uskotaan helpommin.

Euroopan laajuisessa, poikkitieteellisessä tutkimuksessa on mukana muun muassa filosofeja, politiikan tutkijoita, sosiaalipsykologeja ja sosiologeja yli 30 Euroopan maasta.