Norjalaistalot helpottivat asuntopulaa Suomessa – Tampereella säilynyt kokonaisuus suojellaan

Persoonallisia norjalaistaloja rakennettiin sodan jälkeen eri puolille Suomea. Parhaiten on säilynyt kahdeksan talon kokonaisuus Tampereen Kissanmaalla.

kulttuuri
Olohuone ja kylpyhuone
Mauri Tikkamäki / Yle

– Elämä oli turvallista, koko kylä kasvattaa -periaatteella, kaikki vanhemmat auttoivat tukivat ja komensivat, kotiovesta mentiin sisään muittenkin asuntoihin, kuvasi 50- ja 60-lukujen elämää Kissanmaan selvaakitalossa asunut Leena Rissanen. Muistelo on Kirsi Kaivannon ja arkkitehti Seija Hirvikallion Norjalaisrivitalot Tampereen Kissanmaalla -kirjassa.

Kaksikerroksiset selvaakitalot ovat rivitaloja, joita rakennettiin puuelementeistä. Mallia haettiin Norjasta, jossa insinööri Olav Selvaag oli kehittänyt sotien jälkeen nopeasti ja taloudellisesti rakennettavan talotyypin.

Suomesta tämän tyylin taloja löytyy kymmeneltä paikkakunnalta. Tampereen selvaakitalot ovat kahdeksan talon kokonaisuus Kissanmaan Majavankadulla. Puiset, kaksikerroksiset 75 neliön asunnot muodostavat oman tiiviin asumisen kokonaisuuden.

Ateljee makuuhuoneessa

Yksi asukkaista oli myös Kirsi Kaivanto, jonka isä Kimmo Kaivanto aloitteli taiteilijan uraansa yläkerran makuuhuoneen nurkassa.

– Sitä tilaa hän kuvasi maailman pienimmäksi ateljeeksi, kertoo Kirsi Kaivanto.

Uudessa Kissanmaan asemakaavassa nämä talot suojellaan.

Seija Hirvikallio

Selvaag-tyyppitalon tilaratkaisut ovat käytännönläheisiä. Suunnittelijan mottona kuulemma olikin, että ei rakenneta itseämme hengiltä.

Erikoisuutena on yläpohjan hyötykäyttö. Aivan katon tuntumaan saa helposti lisää makuutilaa. Ratkaisu on tuttu myös monissa kesämökeissä.

Kylpyhuoneessa on amme ja ikkuna. Kattojen tukihirret ovat komeasti näkyvissä.

Tilat joustivat perheen kasvaessa

Vaikka taloissa on vain kymmensenttinen eristys, se ei ole ollut kohtalokasta.

– Energiatasoltaan nämä talot ovat keskiluokkaa, vakuuttaa selvaakitalossa 30 vuotta asunut Kalle Heiska.

– Vaikka monta kertaa on perheen kasvaessa mietitty tilavampaa asuntoa, ei me ole maltettu tästä lähteä, hän kertoo. Tiloja on ollut helppo muuttaa tarpeitten mukaan.

Kaava suojelee

Kalle Heiska, Kirsi Kaivanto ja Seija Hirvikallio kaksikerroksisen rivitalon edessä
Kalle Heiska, Kirsi Kaivanto ja Seija Hirvikallio tuntevat taustalla näkyvät selvaakitalot hyvin.Mauri Tikkamäki / Yle

Monia arkkitehtuurikokonaisuuksia kirjoissaan käsitellyt Seija Hirvikallio sanoo, että vaikka muualla Suomessa selvaakitaloja on remonteissa muuteltu, niin sitä on sitten kaduttu. Tampereella ei ole onneksi tehty hätiköityjä ratkaisuja.

– Uudessa Kissanmaan asemakaavassa nämä talot suojellaan. Se tarkoittaa, että alkuperäisiä rakennelmia, esimerkiksi ovia ja ikkunoita, ei saa muuttaa. Myös alkuperäisiä tiilikattoja on vaihdettu, mutta nyt niitä palautetaan.

Talot muodostavat vehreine pihoineen ihastuttavan ja kodikkuutta henkivän kokonaisuuden.

– Tonttia ympäröi tammiaita, mikä on sekin Tampereella hyvin harvinainen, sanoo Hirvikallio.