Suomalaiset startupit kasvoivat seuraavaan ongelmaan – Slush aikoo ratkoa senkin

Suomessa osataan kasvattaa yhä paremmin nuoria yrityksiä kansainväliselle tasolle. Lupaavien startup-yritysten alun rahoittaminen ei ole enää iso ongelma. Mutta nyt pullonkaula on toisessa kohdassa. Slush-tapahtuma aikoo tarttua siihen.

talous
Valokuva Slush-tapahtuman avajaisista vuonna 2014.
Valokuva Slush-tapahtuman avajaisista vuonna 2014.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Nuorten yritysten kasvattaminen on ottanut suuren harppauksen eteenpäin. Karun pohjoisen maan ikuiseksi ongelmaksi luultu pääomapula ei enää välttämättä nitistä uutta yritystä kehtoonsa.

– Kyllä alkuvaiheen rahoitusta löytyy miljoonaan euroon asti, jos firma on jokseenkin valmis, sanoo Aalto-yliopiston kansainvälistä yrittäjyyttä edistävän Aaltoesin hallituksen puheenjohtaja Julius Hietala.

Hietalan näppituntuma on, että yksityisen rahoituksen tarjontaa on jo enemmän kuin valmiita kehityskelpoisia yritysideoita.

– Sanoisin, että tarjontaa saattaa olla jopa enemmän kuin kysyntää. Jos olisi parempia startteja, niin yksityistä rahaa olisi kyllä tarjolla, Hietala arvioi.

Alkuvaiheen jälkeen rahoitusta on lähdettävä hakemaan ulkomailta. Kymmeniä miljoonia euroja Suomesta ei löydy, ja siksi yritysten onkin suunnattava Lontooseen, Berliiniin tai Tukholmaan. Niihin on kehittynyt Euroopan ”yritysrahoituksen ekosysteemit”, joissa yritykset ja sijoittajat löytävät toisensa.

Ihmiset pullonkaulassa

Slush-tapahtumassa on vuodesta 2008 lähtien törmäytetty yhteen sijoittajia ja aloittelevia yrityksiä. Nyt rahoitusta ei enää pidetä suurimpana ongelmana, ja siksi tänä vuonna huomiota siirretään ihmisiin.

– Nyt tartutaan seuraavaan pullonkaulaan eli rekrytointiin, selvittää Slush-tapahtuman toimitusjohtaja Riku Mäkelä.

Mäkelän mukaan startup-yrityksissä haetaan tälläkin hetkellä yli tuhatta työntekijää. Haastetta riittää, kun tehtäviin halutaan maailman parhaat osaajat.

Slushissa on tänä vuonna pikatreffipalvelu ja rauhaisia haastattelutiloja, joissa työnhakijat ja -tarjoajat voivat kohdata silmästä silmään.

Startupit eivät ole työllistäjinäkään enää näpertelyä. Mäkelä laskee, että vuodesta 2010 lähtien Slushiin osallistuneet yritykset ovat luoneet 15 000 tuhatta työpaikkaa. Rahoitusta ne ovat keränneet kahdessa vuodessa yhteensä 350 miljoonaa euroa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Julkista ja yksityistä rahaa

Valtaosa startup-yrityksistä käy ainakin alkuvaiheessa valtion innovaatiorahoittaja Tekesin puheilla.

Tekes sai viime vuonna noin tuhat hakemusta nuorilta yrityksiltä. Niistä 660 meni läpi, ja rahoitusta myönnettiin yhteensä 134 miljoonaa euroa. Summa on pysynyt viime vuodet jokseenkin samana.

Startup-yritysten rahoituksesta vastaavan palvelujohtajan Marjo Ilmarin mielestä rahoituksen kysyntä on kovaa ja hakemuksista päästään valikoimaan vain lupaavimmat tapaukset.

– Myönteistä on, että kansainväliset rahoittajat ovat löytäneet yritykset Suomesta. Startup-kulttuuri on kehittynyt vauhdilla, Ilmari kiittelee.

Tekesiltä tulevien avustusten ja lainojen lisäksi nuori yritys tarvitsee jo alkumetreille myös yksityistä rahoitusta. Siltäkin osin on näkyvissä myönteisiä merkkejä.

Tuoreet verotiedotkin osoittivat, että Suomeen syntyy miljonäärejä, joilta heltiää helposti roponen uusiin sijoituskohteisiin.

Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastot kertovat, että tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla suomalaisiin yrityksiin tehtiin pääomasijoituksia pitkälti yli puoli miljardia euroa. Vuodessa summa on yli kaksinkertaistunut ja oli tänä vuonna 636 miljoonaa euroa.

Alkuvaiheen rahoitusta saaneiden yritysten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tämän vuoden alkupuoliskon aikana rahoitusta on saanut yhtiötä. Kuvassa on siemen-, käynnistys- ja aikaisen vaiheen rahoituksen saajat.

Lisää aiheesta: yle.fi/slush