Googlaatko oireesi? Salapoliisityöstäsi voi olla iso apu lääkärille

Yli puolet suomalaisista yrittää diagnosoida sairautensa netin avulla. Lääkärit pitävät ilmiötä tervetulleena. Jääräpäisesti nettidiagnoosiin takertuvia potilaita on vain vähän, sillä suomalaiset luottavat julkiseen terveydenhuoltoon.

Kotimaa
Lääkäri mittaamassa potilaan verenpainetta.
Yle

Yhä useampi suomalainen tekee sairastuessaan oman diagnoosin netissä.

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin mukaan oireensa nakuttaa hakukoneeseen jo yli puolet suomalaisista. Ilmiö on vain yleistynyt, ja sen huomaa myös päivystyksessä.

Koulutustason kasvaessa terveystietoa etsii yhä useampi.

Liisa Kokkonen

– Ilmiö yleistyy jatkuvasti. Vaikka meille tullaan äkillisten vaivojen vuoksi, kohtaamme tätä yhä useammin, kertoo Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti 24:n päivystyksen ylilääkäri Liisa Kokkonen.

Hänen mukaansa oireiden ja niiden aiheuttajan tutkiminen verkossa on yleistynyt sitä mukaa, kun ihmisten koulutustaso on kasvanut.

– Aiemmin omien oireiden tutkiminen netistä tai kirjallisuudesta oli tyypillistä lähinnä koulutetuille ihmisille kuten opettajille ja insinööreille. Koulutustason kasvaessa terveystietoa etsii yhä useampi, Kokkonen sanoo.

Tieto voi vähentää tuskaa

Lääkärikunnassa ilmiötä pidetään tervetulleena. Nettidiagnoosi voi nopeuttaa lääkärikäyntiä, koska potilas on etukäteen perehtynyt siihen, mitä oireiden taustalla voi olla.

Suomalaisia jopa kannustetaan sähköiseen terveystiedon hankintaan. Esimerkiksi Duodecim on rakentanut verkkoon mittavan terveyskirjaston. Sieltä luetaan jopa miljoonia artikkeleita joka kuukausi.

Sähköisten tietojärjestelmien kehittelyyn Duodecimissä osallistuva yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma myös kiittelee kansalaisten lähdekriittisyyttä terveystiedon hankinnassa.

Jos vastaanotolle tulee potilas, jonka oma nettidiagnoosi vaikuttaa epäilyttävältä, lääkäri käy potilaan kanssa läpi, millaisesta lähteestä tieto on saatu.

Osmo Saarelma

– Käsittääkseni kansalaiset pystyvät arvioimaan melko hyvin netistä hakemaansa tietoa. Siihen vaikuttaa se, että tarjolla on paljon tietoa, josta käy selvästi ilmi, kuka se on tuottanut ja millainen pätevyys kirjoittajalla on, Saarelma sanoo.

– On myös tärkeää, että jos vastaanotolle tulee potilas, jonka oma nettidiagnoosi vaikuttaa epäilyttävältä, lääkäri käy potilaan kanssa läpi, millaisesta lähteestä tieto on saatu. Lääkäri keskustelee potilaan kanssa siitä, mitä muuta oireet voivat tarkoittaa, hän jatkaa.

Terveystietoa on etsitty aina

Saarelmalla on pitkä kokemus vastaanottotyöstä. Vuosikymmenien aikana eteen on osunut potilaita mitä erilaisempien itse tehtyjen diagnoosien kanssa.

Ennen tietoa saatiin naapureilta, kansanparantajilta ja ties mistä. Syntyi hyvinkin erikoisia terveyskäsityksiä, joihin ei enää törmää.

Osmo Saarelma

– Työskentelin 1970-luvulla lääkärinä Savossa, ja siellä oli esimerkiksi hyvin tyypillistä, että sydäninfarktia kuvattiin siten, että veritulppa meni sydämestä läpi ja repi siihen haavoja, Saarelma kertoo.

Hän huomauttaa, että ihmiset ovat aina etsineet ja saaneet tietoa terveydestä. Siinä mielessä ilmiö ei siis ole uusi. Tiedonhankinnan tavat vain ovat muuttuneet.

– Ennen tietoa saatiin naapureilta, kansanparantajilta ja ties mistä. Syntyi erikoisia terveyskäsityksiä, joihin ei enää törmää. Tiedot ja käsitykset ihmisen anatomiasta ja elimistön toiminnasta olivat puutteellisia, samoin käsitykset sairauksien synnystä ja hoidosta. Asia on mennyt koko ajan parempaan suuntaan.

Ketään ei hoideta väkisin

Vaikka terveystietoa etsitään internetistä yhä aktiivisemmin, potilaiden luotto lääkärin ammattitaitoon on edelleen vahvaa.

Potilas päättää lopulta itse, noudattaako hän lääkärin neuvoja.

Liisa Kokkonen

Esimerkiksi Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti 24:ssä kohdataan harvoin potilaita, jotka eivät olisi valmiita tinkimään omasta nettidiagnoosistaan.

Toisaalta lääkäri ei voi sanella potilaalle, miten häntä hoidetaan. Lain mukaan lääkärin on hoidettava potilasta yhteistyössä tämän kanssa.

Vaikka netissä on yleistynyt myös kriittinen kirjoittelu terveydenhoidosta ja esimerkiksi rokotuksista, tämä ei lääkäreiden mukaan juuri vastaanotoilla näy.

Kriittisyyttä pidetään marginaalisena, eivätkä kriittisimmät kansalaiset välttämättä edes hakeudu vastaanotoille. Ja vaikka hakeutuisivatkin, hoitoa ei tuputeta väkisin, huomauttaa ylilääkäri Kokkonen.

– Potilas päättää lopulta itse, noudattaako hän lääkärin neuvoja ja hakeeko määrätyt lääkkeet.