Energiateesit kansanedustajilta: Kivihiili pannaan ja maanteille 200 000 sähköautoa

Ihmiskunta on suurhankkeen edessä: Esimerkiksi kotitalouksien, autojen, tehtaiden ja voimalaitosten ilmastopäästöt pitää nollata muutamassa vuosikymmenessä. Eduskunnan energiaremonttiryhmän mukaan Suomen pitää olla kehityksen etulinjassa. Puoluerajat ylittävä kansanedustajien ryhmä vaatii nyt hallitukselta nopeita toimia, joilla Suomi vieroitetaan kivihiilestä ja öljystä.

ilmasto
Sähköauton latauspistoke.
Ian Langsdon / EPA

Kansanedustajien energiaremonttiryhmä esittää, että hallituksen pitäisi tarvittaessa kieltää kivihiilen polttaminen lailla vuodesta 2030 lähtien. Tämä tarkoittaisi kivihiilen käytön lopettamista esimerkiksi kuntien omistamissa suurissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, eli tutummin kaukolämpövoimaloissa.

– Kun signaali annetaan jo 15 vuotta aiemmin, niin energiayhtiöllä on aikaa tehdä ratkaisuja ajoissa, sanoo ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.).

Viime vuosina Suomen kuluttamasta kivihiilestä noin kolme neljäsosaa on palanut sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, muistuttaa Mykkänen. Kivihiili on tärkeä energianlähde esimerkiksi Helsingissä, Lahdessa, Turussa ja Vaasassa.

Energiaryhmä korvaisi kivihiilen uusiutuvalla energialla, kuten metsäbiomassalla, energiansäästöllä ja jätevoimaloilla.

Ryhmän mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) on hyvä kirjaus, jonka mukaan Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus esimerkiksi kiristää lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveroa.

Energiaremonttilaisten mielestä kivihiilestä luopuminen on kuitenkin vaarassa vesittyä ilman kieltouhkaa, sillä kivihiilen polttaminen on veronkorotuksista huolimatta halpaa. Tämä johtuu siitä, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut viime vuosina selvästi. Lisäksi kivihiilen polttamisesta maksettavat päästöoikeusmaksut ovat edelleen matalia.

Hallitus on juuri alkanut valmistella Suomen ilmasto- ja energialinjauksia vuodelle 2030. Energiaremonttiryhmä sanoo, että hallituksen pitää harkita kivihiilen kieltolakia tässä yhteydessä.

Kivihiilen kieltolaki
Uwe Anspach / EPA / Yle uutisgrafiikka

Tullin mukaan (siirryt toiseen palveluun) kivihiiltä tuotiin viime vuonna Suomeen puolen miljardin euron arvosta. Kivihiiltä rahdataan Suomeen erityisesti Venäjältä, Puolasta, Kolumbiasta ja Pohjois-Amerikasta.

Kivihiilen kulutus on vähentynyt Suomessa (siirryt toiseen palveluun)selvästi viime vuosina. Yksi syy on sähkön halpeneminen Pohjoismaissa, mikä on ajanut alas sähkön erillistuotantoa kivihiilellä. Myös tuulivoimarakentaminen erityisesti Ruotsissa on vähentynyt kivihiilen kulutusta.

Energiaremonttiryhmän toinen keskeinen teesi koskee Suomen öljyriippuvuutta.

– Me tuomme ulkomailta Suomeen joka vuosi kahdeksan miljardin euron arvosta kivihiiltä ja öljyä. Tämä on iso omavaraisuuskysymys turvallisuuden kannalta, mutta myös kansantaloudellisesti iso asia, sanoo ryhmän varapuheenjohtaja, Hanna Kosonen (kesk.).

Hallitus tavoittelee tuontiöljyn (siirryt toiseen palveluun) kotimaisen käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus haluaa nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Hallitus ei ole vielä päättänyt, miten temppu tehdään.

Öljyn käyttö puolitetaan
Ali Haider / EPA / Yle uutisgrafiikka

Suomen kuluttamasta öljystä noin puolet kuluu liikenteessä, joten kovimmat toimet on kohdistettava sinne. Energiaryhmän mukaan hallituksen pitäisi säätää pikaisesti uusi jakeluvelvoite, jonka myötä bensiinin ja dieselin sisällöstä 40 prosenttia täytyisi olla uusiutuvaa biopolttoainetta vuonna 2030. Ryhmä painottaa, että mukaan pitäisi hyväksyä vain ruuaksi kelpaamattomia toisen sukupolven biopolttoaineita.

Voimassa oleva tavoite on 20 prosenttia uusiutuvaa 2020 mennessä, joten linjaus tarkoittaisi huomattavaa kiristystä nykytahtiin. Uusi jakeluvelvoite hyödyttäisi merkittävästi suomalaisten biopolttoainetuottajien, kuten Nesteen, St1:n ja UPM:n liiketoimintaa.

Pikalatauspisteitä täytyisi olla kaikilla valtateillä vähintään sadan kilometrin välein.

Kai Mykkänen, kansanedustaja

Öljyn käyttöä ei kuitenkaan saada puolitettua pelkällä biopolttoainetavoitteella. Energiaremonttiryhmä vaatii myös ripeitä toimia sähköautoilun edistämiseksi. Kai Mykkäsen mukaan Suomessa pitäisi olla vuonna 2030 noin 200 000 – 300 000 sähköautoa. Tätä nykyä Suomen teillä liikkuu noin tuhat sähköautoa tai ladattavaa hybridiä.

– Tämä olisi teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, jos nyt annetaan selvä signaali, että latausverkostoa kehitetään niin, että sähköauton käyttäminen on riittävän helppoa. Pikalatauspisteitä täytyisi olla kaikilla valtateillä vähintään sadan kilometrin välein, Mykkänen sanoo.

Mykkäsen mukaan valtion pitäisi edistää pikalatauspisteitä tarjoamalla niitä rakentaville yrityksille 30 prosentin investointituki. Latausverkostoa rakentavat ainakin Virtapiste Oy, Fortum ja amerikkalainen Tesla.

Sähköautojen yleistymistä haittaa myös niiden korkea hinta. Markkinoilla odotetaan, että sähköautot halpenevat selvästi nykyisestä 2020 mennessä laajan sarjatuotannon alkamisen myötä.

Mykkäsen mukaan valtiovalta voisi tulla nyt vastaan poistamalla sähköautoilta käyttövoimaveron. Tämä laskisi sähköautojen vuotuisia käyttökuluja noin satasella.

Päästöleikkausten nopeuttaminen
Julian Stratenschulte / EPA / Yle uutisgrafiikka

Kansanedustajien kolmas teesi koskee Euroopan unionin päästövähennystavoitteita. EU tavoittelee hiilidioksidipäästöjen leikkausta vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Energiaremonttilaisten mukaan Suomen hallituksen pitäisi ajaa EU:ssa päästötavoitteen kiristämistä 50 prosenttiin. Tämä nostaisi päästöoikeuksien hintaa EU:n päästökaupassa, eli suomeksi sanottuna saastuttaminen kallistuisi selvästi nykyisestä.

– Kotimaiset hiili- ja öljytavoitteet toteutuisivat paljon nykyistä edullisemmin, jos päästökauppa saataisiin jaloilleen. Tutkimusten mukaan päästökauppa ohjaa halvemmalla päästövähennyksiin ja fossiilisen energian korvaamiseen kuin uusiutuvan energian tukijärjestelmät, Kai Mykkänen sanoo.

Hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään tuotantolaitoksen savupiipusta maksaa nyt noin 8,5 euroa. Hinnan pitäisi olla asiantuntijoiden mukaan 30 euron korvilla, jotta investoinnit suuntautuisivat päästöttömään tai vähäpäästöiseen energiaan.