Jaetun Kiinan johtajat tapaavat ensi kertaa – herra Xi ja herra Ma eivät puhuttele toisiaan presidenteiksi

Manner-Kiinan ja Taiwanin johtajat tapaavat lauantaina ensimmäistä kertaa Singaporessa. Historiallinen tapaaminen on symbolisesti merkittävä, mutta se saattaa johtaa maiden suhteiden huonontumiseen ja aiheuttaa jopa kansainvälisiä kriisejä lähivuosina.

Ulkomaat
Kartta ja presidentit
Yle uutisgrafiikka

Kiina on ollut jaettu valtio vuodesta 1949, jolloin tasavaltalaiset pakenivat Taiwanille kommunistien valtaannousun jälkeen. Taiwanin hallitus on yhä Kiinan tasavallan hallitus. Manner-Kiina on puolestaan Kiinan kansantasavalta, joka pitää Kiinan tasavaltaa kapinoivana maakuntanaan.

Kahden Kiinan johtajat tapaavat nyt ensimmäistä kertaa. Kiinan presidentti Xi Jinping ja Taiwanin presidentti Ma Ying-jeou eivät tunnusta toistensa asemaa valtiollisina johtajina. Tämän takia presidentit puhuttelevat toisiaan tapaamisessa sukunimillä eli Singaporessa tapaavat herra Xi ja herra Ma.

Tapaamisen taustalla Taiwanin vaalit

Tapaamisella on suuri symbolinen merkitys molemmille osapuolille. Kiinan Xi Jinping pääsee esiintymään jalomielisenä ja suurieleisenä valtiomiehenä ja Taiwanin Ma Ying-jeou puolestaan pyrkii korostamaan, että vain hänen Kuomintang-puolueensa voi taata hyvät suhteet manner-Kiinaan.

Ulkopoliittisen instituutin (siirryt toiseen palveluun) vanhemman tutkijan, Jyrki Kallion, mukan tapaamisen taustalla on ennen kaikkea se, että Taiwanilla järjestetään ensi vuoden tammikuussa vaalit, joissa valitaan sekä kansanedustuslaitos että uusi presidentti.

Ennusteiden mukaan Demokraattinen edistyspuolue, joka suhtautuu kriittisesti jälleenyhdistymiseen Kiinan kanssa, voittaisi vaalit.

– Ma Ying-jeou, joka on nykyisen valtapuolueen, Kuomintangin, puheenjohtaja, haluaa tällä tapaamisella osoittaa, että hänen puolueensa on se, jonka kanssa neuvottelemalla voidaan ylläpitää hyviä suhteita Manner-Kiinaan, Kallio painottaa.

Pekingin suosio voi olla resepti vaalien murskatappioon, sillä monet taiwanilaiset pelkäävät Kiinan vaikutusvallan kasvua saarellaan, jos Kuomintang jatkaa vallassa. Kuomintangille on ongelma myös se, että puolue ei ole löytänyt tarpeeksi vetovoimaista presidenttiehdokasta Man seuraajaksi.

Kuomintang ja kommunistit ajavat yhdistymistä

Manner-Kiinan silmissä Demokraattinen edistyspuolue (DPP) on epäillyttävä poliittinen voima, koska se ei usko Kiinan yhtenäisyyden ideaan.

– Puolueen juuret ovat oppositioliikkeessä, joka ajoi Taiwanin täydellistä irtautumista Kiina yhteydestä. Siinä on edelleenkin voimia, jotka kannattavat Taiwanin itsenäistymistä Taiwanin tasavaltana eli eivät halua puhua Taiwanista Kiinan tasavaltana.

Demokraattinen edistyspuolue oli vallassa Taiwanilla vuosina 2000-2008. Puolueen vallassaolon aikana Taiwanin ja Manner-Kiinan suhteet olivat aallonpohjassa.

Kuomintang ja Kiinan kommunistinen puolue molemmat tavoittelevat Kiinan jälleenyhdistymistä. Tämä on mahdollistanut maiden välien parantumisen viime vuosina, vaikka kumpikin osapuoli tulkitsee eri tavoin sen, mitä yksi Kiina tarkoittaa.

– Ongelmana on se, että Kiinan kansantasavalta pitää Taiwania omana maakuntanaan. Taiwanilla käsitys on toinen, sillä siellä mielletään yksi Kiina Kiinan tasavallaksi , Kallio kertoo.

Kiinalaisia vai taiwanilaisia?

Merkittävä tekijä on myös, että Taiwanilla on kansan keskuudessa jakautunut identiteetti. Osa kansasta kokee itsensä kiinalaisiksi ja osa enemmän taiwanilaisiksi.

– Hyvin suuri osa Kuomintangin kannattajista on identiteetiltään kiinalaisia. Demokraattisen edistyspuolueen kannattajista suurin osa on puolestaan identiteetiltään taiwanilaisia. Tähän vaikuttaa myös ikä, sillä nuoriso kokee itsensä enenevässä määrin taiwanilaisiksi.

Onkin odotettavissa, että Kiinan ja Taiwanin suhteet kylmenevät vaalien jälkeen. Manner-Kiina ei luota Demokraattiseen edistyspuolueeseen ja sen presidenttiehdokkaaseen Tsai Ing-weniin, josta tullee Taiwanin ensimmäinen naispresidentti.

Manner-Kiina on valmis käyttämään jopa sotilaallista voimaa jälleenyhdistymisen aikaansaamiseksi.

– Taiwan on ongelma Kiiinalle, sillä se on Yhdysvaltain ja Japanin liittolainen eli vihollispesäke Kiinan kyljessä. Lisäksi se on Kiinalle periaatteellinen kysymys. Jos Kiinan kommunistinen puolue ei pääse siinä tavoitteeseensa, sen koko olemassaolon oikeutus horjuu, sanoo Kallio.

On pelättävissä, että Taiwanin kysymys tulee aiheuttamaan erilaisia kriisejä niin alueella kuin laajemminkin kansainvälisessä politiikassa.