Elokuvissa käy yhtä paljon väkeä kuin muissa kulttuuritapahtumissa yhteensä – selvitimme kulttuurin yleisömäärät

Elokuva on todellista koko kansan kulttuuria, ooppera jää yleisömäärissä sirkuksen ja tanssin taakse. Selvitimme eri kulttuurilajien maksavien asiakkaiden määrän viime vuodelta. Sparraajana toimi jääkiekkoliiga.

media
Finnkino Scala, Kuopio.
Finnkino Scala, Kuopio.Nordic Cinema Group

Kansallisoopperan liput ovat olleet tänä syksynä kuumaa valuuttaa. Oopperan kummitus myi hetkessä loppuun, ja lisäesitysten liput revittiin käsistä vielä nopeampaa.

Mutta kuinka suosittua ooppera on, jos sitä verrataan muihin kulttuurin lajeihin? Kuka voittaa, kun samalle viivalle asetetaan elokuva, museo, teatteri, musiikki, tanssi ja sirkus? Niistä kaikista on tarjolla vertailukelpoista tilastotietoa, tosin hajallaan eri lähteissä.

Tilastotietoa tarjoavat kunkin kulttuurinlajin etujärjestöt ja asiantuntijaorganisaatiot, muun muassa Teatterin tiedotuskeskus. Kaikista kulttuurimenoista ei kuitenkaan ole tarjolla tarkkaa tilastotietoa, esimerkkinä kevyen musiikin konserttiyleisön määrä. Niinpä se ei ole mukana jutussamme. Myös kirjastokäynnit on rajattu selvityksen ulkopuolelle, koska ilmaiskävijöiden määrä on muiden kulttuurilajien kohdalla vaikeasti mitattavissa.

Yhdistimme tiedot maksaneista asiakkaista ja havaitsimme, että kulttuurin kenttä on jakaantunut yleisömäärän perusteella kolmen kerroksen väkeen.

Oopperaan vai kiekkomatsiin?

Töölönlahden rannalla sijaitseva Kansallisooppera on Suomen ainoa ammattimainen oopperatalo. Oopperaa esitetään jonkin verran myös maakunnissa, mutta jos haluaa kuulla oopperaa vartavasten rakennetussa ympäristössä, on matkattava Helsinkiin.

Grafiikka

Kansallisoopperassa kävi viime vuonna 180 000 maksanutta asiakasta. Kun lukuun lisätään alueellisten oopperoiden kävijämäärä, 26 000, saadaan oopperayleisön kooksi noin 200 000.

Ooppera on vertailumme pienin kulttuurin laji. Rajallisten esitysmahdollisuuksien takia ooppera on tosin hieman epäreilussa asemassa muihin kulttuuririentoihin verrattuna, se myönnettäköön.

Oopperan kanssa samassa sarjassa painivat tanssi ja sirkus. Tanssia kävi katsomassa viime vuonna reilu 350 000 lipun lunastanutta, sirkusta muutama tuhat enemmän.

Erityisesti nykysirkus on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Sen erityispiirteenä on kansainvälisyys – yli puolet nykysirkuksen yleisöistä, lähes 100 000 katsojaa, tulee ulkomailta.

Kun tämä huomioidaan, saadaan "pienten" lajien suuruusjärjestetykseksi: tanssi, sirkus ja ooppera.

Onko muutama sata tuhatta maksanutta katsojaa sitten paljon vai vähän? Osviittaa antakoon maan suosituin urheilulaji jääkiekko. Jääkiekon ylimmällä sarjatasolla pelaavan HIFK:n kotiotteluissa kävi runkosarjassa 205 000 katsojaa, siis hieman useampi kuin oopperassa.

Keskikasti miljoonaluokassa

Ooppera on myös osa klassista musiikkia. Näin tarkasteltuna oopperan orkesteri on keskisuuren kultuurilajin suosituin bändi. Sinfonia-, kamari- ja muiden klassisen musiikin orkestereiden konserteissa kävi viime vuonna hieman yli miljoona maksanutta kuulijaa. Koska oopperayleisö on jo laskettu omaan kategoriaansa, on tarkka luku 925 000.

Grafiikka

Klassinen musiikki on yleisömäärällä mitattuna samaa suuruusluokkaa festivaalien kanssa. Rockia, jazzia, tangoa, teatteria ja elokuvaa seurasi viime vuonna festareilla reilu 900 000 lipun lunastanutta. Luvussa on mukana 53 000 katsojaa houkutellut Savonlinnan oopperajuhlat, joka voitaisiin laskea myös ooppera- ja klassisen musiikin ryhmään.

Miljoonayleisöllä klasari ja festarit yltävät noin puoleen jääkiekon SM-liigan runkosarjan yleisömäärästä. Kiekkoa seurasi viime kaudella 1,8 miljoonaa katsojaa.

Elokuva ylivoimaisesti suosituin kulttuuriharrastus

Kun siirrymme kulttuurin top kolmoseen, jää kiekko ja muukin urheilu toiseksi. Teatterissa kävi viime vuonna 2,3 miljoonaa maksanutta katsojaa. Suurimman eli Helsingin kaupunginteatterin katsojämäärä, 259 000, kelpaisi jokaiselle SM-liigaseurallekin.

Grafiikka

Teatteriakin useammin suomalaiset vierailivat museoissa. Maksullisia käyntejä kertyi 2,5 miljoonaa. Museoille on tyypillistä ilmaiskäyntien suuri määrä, sillä moni kunnallinen museo päästää koululaiset ja päiväkotiryhmät ilmaiseksi vieraisille. Museoiden kokonaiskävijämäärä on 5,4 miljoonaa eli jotakuinkin sama kuin Suomen väkiluku.

15 miljoonalla kulttuurikävijällä on kansantaloudellista merkitystä.

Suomen suostuin kulttuuriharrastus on kuitenkin elokuvat. Elokuvalippu ostettiin viime vuonna peräti 7,3 miljoonaa kertaa. Keskimäärin se tekee 1,3 elokuvakäyntiä jokaista suomalaista kohti. Erityisesti suurissa kaupungeissa leffassa käytiin huomattavasti useamminkin. Innokkain elokuvayleisö oli Tampereella, 3,3 leffakäyntiä asukasta kohti.

Elokuvan suosio havainnollistuu, kun sen kävijämäärän suhtauttaa koko kulttuurin kävijämäärään: elokuva vastaa lähes puolesta koko kulttuurin kävijämäärästä. Elokuvissa käy siis saman verran väkeä kuin muissa selvityksemme kulttuuritapahtumissa yhteensä.

Syitä elokuvan suosioon on monia. Siinä missä oopperaan on Tampereelta pitkä matka, löytyy lähin elokuvateatteri pyörämatkan päästä. Leffalippujen hinnat ovat olleet tasaisessa kasvussa, mutta vajaan kympin hinta on yhä varsin kohtuullinen. Ilmeisesti elokuvatarjontakin tyydyttää.

Voiko 15 000 000 kulttuuritapahtuman kävijää olla väärässä?

Kerrataanpa vielä: ooppera, tanssi ja sirkus ovat yleisömäärältään pienehköjä, klassinen musiikki ja festivaalit keskisarjaa, teatteri, museot ja elokuvat koko kansan huvia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kaikkiaan listaamissamme kulttuuritapahtumissa kävi viime vuonna lähes 15 000 000 maksanutta asiakasta. Se tarkoittaa lähes kolmea käyntiä jokaista suomalaista kohti. Joukko on niin suuri, että sillä myös kansantaloudellista merkitystä. Kun muistetaan, että luvusta puuttuvat kirjastokävijät ja kevyen musiikin konserttiyleisö, voidaan todeta, että me suomalaiset olemme kulttuurikansaa.

Lue myös Ylen Kulttuuricocktailin artikkeli Nykysirkus päihittää oopperan katsojamäärissä - saa silti todella vähän julkista tukea

Jutussa käytettyjen grafiikoiden tiedot ovat peräisin eri lähteistä.
Kuva 1: Sirkuksen tiedotuskeskus, Tanssin tiedotuskeskus ja Teatterin tiedotuskeskus.
Kuva 2: Suomen sinfoniaorkesterit ry. ja Finlands Festivals.
Kuva 3: Suomen elokuvasäätiö, Suomen museoliitto ja Teatterin tiedotuskeskus.

Päivitetty 10.11.2015 klo 13.30.