Hallitus kaatui viimeksi kesken vaalikauden yli 30 vuotta sitten

Koko hallituksen kaatuminen kesken vaalikauden on ollut viime vuosikymmeninä hyvin harvinaista. Sen sijaan pääministerien eroaminen on ollut tavallisempaa.

A-studio
Kalevi Sorsa 1982
Pääministeri Kalevi Sorsa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa 1982. SKDL ryhtyi vastustamaan puolustusvoimien hankintamäärärahoja ja pääministeri teki asiasta hallituksen luottamuskysymyksen.Kalle Kultala

Suomen historiassa hallitukset ovat olleet keskimäärin varsin lyhytikäisiä – itsenäisellä Suomella on ollut 74 eri hallitusta. Esimerkiksi 1970-luvulla Suomessa oli 11 eri hallitusta ja 1950-luvulla peräti 14 eri hallitusta.

Urho Kekkosen presidenttikauden jälkeen 1980-luvulta alkaen on normiksi kuitenkin muodostunut, että hallitus istuu koko vaalikauden. Pääministereitä on eronnut ja yksittäisiä puolueita on lähtenyt hallituksesta, mutta kokonaan uutta hallituspohjaa ei ole jouduttu neuvottelemaan uusiksi vaalikauden aikana.

Pääministerien vaihtuminen ei ole muuttanut hallituspohjaa

Pääministerin vaihtuminen tarkoittaa aina virallisesti koko hallituksen eroa. Näin tapahtui viimeksi viime vuonna, kun pääministeri Jyrki Katainen siirtyi EU:n komissioon ja uudeksi pääministeriksi nousi kokoomuksen uusi puheenjohtaja Alexander Stubb. Hallitus jatkoi kuitenkin periaatteessa vanhalla linjalla ja kokoonpanolla.

Dramaattisempi tilanne oli vuonna 2003, kun keskustalainen pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta ns. Irak-skandaalin seurauksena. Jäätteenmäki joutui myöntämään, ettei nauttinut eduskunnan enemmistön luottamusta. Uusi hallitus muodostettiin kuitenkin keskustan Matti Vanhasen johdolla muuten lähes samalla kokoonpanolla ja hallitusohjelmalla kuin Jäätteenmäen hallitus.

Keskustan puheenjohtajan vaihtuminen vuonna 2010 kaatoi virallisesti Matti Vanhasen toisen hallituksen, mutta Mari Kiviniemen hallitus jatkoi lähes samalla kokoonpanolla kuin Vanhasen toinen.

Pienpuolueiden lähtö ei yleensä kaada hallitusta

Vihreät ovat kaksi kertaa lähteneet hallituksesta hallituksen myönteisen ydinvoimapäätöksen seurauksena, vuosina 2002 ja 2014. Hallitus ei kuitenkaan menettänyt enemmistöään eduskunnassa näiden ulosmarssien seurauksena, eikä hallitus eronnut.

Myös esimerkiksi perussuomalaisten edeltäjä SMP, kristillisdemokraattien edeltäjä kristillinen liitto ja vasemmistoliitto ovat viime vuosikymmeniä kävelleet ulos hallituksesta ilman, että hallitus kaatuu.

Kalevi Sorsan neljäs hallitus 1983–1987, Harri Holkerin sinipunahallitus 1987–1991, Esko Ahon porvarihallitus 1991–1995 ja Paavo Lipposen ensimmäinen (1995–1999) ja toinen hallitus (1999–2003) istuivat kaikki koko vaalikauden.

Martti Miettusen hallitus esittäyty tiedotustilaisuudessa Smolnassa 1975.
Martti Miettusen hallitus esittäyty tiedotustilaisuudessa Smolnassa 1975.Kalle Kultala

SKDL:n lähtö kaatoi Sorsan kolmannen hallituksen 1982

Nykyisen kaltaista hallituskriisiä muistuttavaa tilanne oli viimeksi 1982. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL (eli kommunistit) äänesti omaan hallitustaan vastaan puolustusmäärärahoja koskevassa kiistassa. Hallitus oli natissut jo aikaisemmin markan devalvaatiota koskevissa kiistoissa.

SDP:tä edustanut pääministeri Kalevi Sorsa pakotti SKDL:n ministerit lähtemään hallituksesta. SKDL:n lähtö olisi vienyt hallitukselta eduskunnan enemmistön tuen. Sorsan hallitukseen otettiin kuitenkin tilalle liberaalinen kansanpuolue, millä hallitus sai eduskunnassa niukan enemmistön.

Hallitus jatkoi ohuen enemmistön tuella ns. Sorsan IIIb -hallituksena kolme kuukautta seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Sorsan kolmannen hallituksen kaatumisessa olennaista oli se, että se kaatui nimenomaan puolueiden väliseen poliittiseen kriisiin ilman, että presidentti kaatoi hallituksen.

Urho Kekkonen kaatoi hallituksia

Vielä 1970-luvulla presidentti Urho Kekkosen rooli oli hyvin vahva hallitusten muodostajana ja kaatajana. Viimeisin hallitus, joka kaatui kesken vaalikauden, ja jota seurasi kokonaan uusi hallituspohja, oli Martti Miettusen vähemmistöhallitus, joka kaatui toukokuussa 1977.

Sitä edeltänyt Martti Miettusen toinen hallitus taas oli kaatua poliittisiin erimielisyyksiin, mutta Kekkonen kieltäytyi ensin hyväksymästä hallituksen eronpyyntöä.

Ennenaikaiset eduskuntavaalit Suomessa on viimeksi järjestetty vuonna 1975.

Lue myös:Kaatuuko hallitus? Seuraa hetki hetkeltä