Näkökulma: Kulttuurissa suurin ei välttämättä ole kaunein

Meillä kulttuuritoimituksessa mietitään aika ajoin, onko jostain aiheesta syytä tehdä juttua. Onko kyse niin marginaalisesta ilmiöstä, ettei se kiinnosta suurta yleisöä? Kulttuurin yleisöjä selvitellessä tajuaa, että pieninkin on riittävän suuri seurattavaksi, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Mikko Pesonen.

kulttuuri

Tilastot pelkistävät ja tiivistävät. Niiden kautta näyttäytyy vain se, mikä on mitattavissa. Rajoituksistaan huolimatta tilastot ovat tärkeä apukeino teatterin resurssien turvaamisessa, kirjoittaa Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori.

Mikko Pesonen
Derrick Frilund / Yle

Tilastotiedolla on merkitystä. Tilastoja katsotaan, kun kulttuurilaitoksille jaetaan julkista rahaa, niihin vedotaan, kun perustellaan olemassaoloa. Tilastot muodostavat kulttuuripolitiikan keskeisen tietopohjan.

Merkitystä on myös sillä, että erillään olevat tilastot yhdistetään. Näin syntyy jonkinlainen kokonaiskuva siitä, mikä on teatterin, museoiden, festivaalien tai vaikkapa sirkuksen suuruusluokka suhteessa toisiinsa.

Samalla on hyvä muistaa, ettei suuruusjärjestys tietenkään ole tärkeysjärjestys, eikä kerro laadusta mitään.

Selvitimme eri kulttuurilajien yleisömääriä. Sitä, kuinka monta maksavaa asiakasta kävi viime vuonna elokuvissa, teatterissa, festivaaleilla, tanssi- tai sirkusesityksessä, oopperassa tai muussa klassisen musiikin konsertissa. Kaikista näistä löytyy suhteellisen luotettavaa ja jotakuinkin yhteismitallista tietoa.

Tilastotietoa tarjoavat kunkin kulttuurinlajin etujärjestöt, muun muassa Teatterin tiedotuskeskus. Tieto on kaikkien saatavilla, mutta hajallaan erilaisissa tietokannoissa. Nyt tuo tieto on koottu yhteen.

Edellä mainitut kulttuurin lajit eivät kata koko kulttuurin kenttää. Esimerkiksi kevyen musiikin konserttiyleisön määrästä ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa. Niinpä se ei ole mukana jutussamme. Myös kirjastokäynnit on rajattu selvityksen ulkopuolelle, koska ilmaiskävijöiden määrä on muiden kulttuurilajien kohdalla vaikeasti mitattavissa.

Jotta kulttuuriharrastuksen laajuus asettuisi jonkinlaiseen perspektiiviin, kaivoimme sparraajaksi maan suosituimman urheilulajin, jääkiekon. Rima asettui näin aika korkealle, mutta kulttuurihulluna kansana kestämme sen.

Kulttuurihulluiksi meitä todellakin voi sanoa, sillä ostimme viime vuonna kaikkiaan 15 000 000 lippua kulttuuritapahtumiin. Ja päälle tulevat vielä kirjastokäynnit, muu ilmainen kulttuuritarjonta sekä tapahtumat, joiden kävijämääriä ei tilastoida. Kulttuuritapahtumassa tavataan!

Lue myös Ylen Kulttuuricocktailin artikkeli Nykysirkus päihittää oopperan katsojamäärissä - saa silti todella vähän julkista tukea