Kalakin kaipaa virikkeitä – virikekasvatus vähentää tauteja

Tutkimuksen mukaan kalojen virikekasvatus voi vähentää joidenkin kalanviljelyssä esiintyvien loistautien haitallisuutta. Virikekasvatuksella tavoitellaan luonnonmukaisempia kasvatusoloja.

luonto
Kalanpoikasia altaassa.
Yle / Matti Myller

Vastikään valmistuneen tutkimuksen mukaan viljelyolosuhteilla on suuri merkitys kasvatuskalojen hyvinvoinnille sekä kalatautien esiintymiselle.

– Kalojen olosuhteet altaissa ovat hyvin pelkistetyt. Suuri määrä kaloja laitetaan lasikuitualtaisiin, joissa ne uivat ilman minkäänlaisia virikkeitä. Virikekasvatuksessa altaisiin tehdään suojapaikkoja ja muita rakenteita, ja veden virtausta vaihdellaan. Tarkoitus on jäljitellä luonnon olosuhteita, valottaa tutkija Anssi Karvonen Jyväskylän yliopistosta.

Virikekasvatusta on kehitelty Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa. Tutkimuksen tulosten mukaan kalojen virikekasvatuksella voidaan vähentää huomattavasti joidenkin kalanviljelyssä yleisesti esiintyvien loistautien haitallisuutta.

– Väheneminen saattaa johtua esimerkiksi siitä, että virikeolosuhteissa kalat ovat vähemmän stressaantuneita, ja niillä voi sitä kautta lla parempi vastustuskyky. Virtauksien muutokset saattavat myös poistaa vedestä taudinaiheuttajia, Karvonen sanoo.

Paremmin voiva kala tuottaa parempaa tulosta

Tulokset kertovatkin kaksoisvoitosta – virikekasvatus sekä parantaa kalojen elinoloja että viljelijän taloudellista tulosta.

– Pyrkimys on kasvattaa hyvälaatuista ja hyvinvoivaa kalaa, ja myös parantaa istutuskalojen elinkykyä luonnossa, toteaa Karvonen.

Tutkimuksessa tarkasteltiinkin lähinnä istutuslajeja, kuten meri- ja järvilohta sekä järvitaimenta. Suurin osa ruokakalasta on kirjolohta, jonka viljely ei ollut tutkimuksessa mukana.

99 prosenttia istutuskalasta katoaa

Virikekasvatusta on kokeiltu pienessä mittakaavassa, mutta nyt tehty tutkimus on ensimmäinen osoitus siitä, että se vaikuttaa kalatautien haitallisuuteen.

– Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään, että virikekasvatuksella on muita myönteisiä vaikutuksia, esimerkiksi kalojen fysiologiaan ja istutuksen jälkeiseen luonnossa selviämiseen. Lähes 99 prosenttia istukkaista ei koskaan saavuta pyyntikokoa, sanoo Karvonen.

Istutusmenestykseen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin kasvatus.

Tutkimus on tehty Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Elintarviketurvallisuusviraston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä.

Anssi Karvosta haastatteli Eija Heikkilä.