Parveke- ja etusormijohtajat pomottavat pelolla

Huono pomo pompottaa alaista pelolla varsinkin kehnossa taloudellisessa tilanteessa, irtisanomisten uhatessa ja organisaatiomuutosten pyörteessä. Ihmiset kertovat mm. "parvekepomoista" ja "etusormijohtajista" pelolla johtamisesta kirjoitetussa kirjassa.

Kotimaa
Työntekijöiden kädet toimiston pöydällä.
Yle

Räväkästi nimetyssä ”Pelolla johtaminen on perseestä” -kirjassa stategiajohtaja Tuomo Meretniemi on tutustunut kauhujohtajiin haastattelemalla ihmisiä ja keräämällä kertomuksia kehnoista pomoista. Kissconsulting-konsulttiyrityksen strategiajohtajan lisäksi kirjan kirjoittajia ovat Maarika Maury ja Jaana Tuomila.

Tuomo Meretniemi kertoo, että työntekijöiden tarinat pelottavista pomoista ovat joskus jopa tragikoomisia.

– Parvekejohtaja voisi olla sketsistä, mutta valitettavasti ei ole. Parvekejohtaja vie aina yrityksensä myyntimiehiään pikaisiin kehityskeskusteluihin parvekkeelle, kertoo Tuomo Meretniemi.

– Työntekijöiden hyvinvointi ja raittiin ilman tarve eivät ole pontimena näille parvekepalavereille. Parvekkeelta on hyvä katsella seuraavaa työpaikkaa, elleivät myyntiluvut parane.

Ihmiset mainitsevat kertomuksissaan työpaikan pelonlietsojista myös ”kovaäänisen johtajan”. Huudon lisäksi myös eleet ja täydellisesti unohtuneet käytöstavat ovat huonon johtajan tuntomerkkejä. Esimerkkinä Tuomo Meretniemi kertoo ns. etusormijohtajasta.

– Kun johtaja saapui työhuoneeseen, hän sojotti etusormellaan kymmenen sentin päästä työntekijän silmien väliin. Sormi pysyi silmien välissä aina koko keskustelun ajan, vaikka työntekijä pyysi lopettamaan uhkaavalta tuntuvan osoittelun, kertoo strategiajohtaja Tuomo Meretniemi.

Mykän veritulppapomon aseena epätietoisuus

Pelolla johtaminen ja pelon ilmapiiri lisääntyvät huonossa taloustilanteessa ja muutoksissa. Työntekijä on parempia aikoja alttiimpi uhri, kun yt-neuvottelut ja irtisanomiset uhkaavat.

Sijaa pelolle antaa myös suosikkien ja inhokkien eräänlainen kastijärjestelmä. Muutostilanteissa, vaikkapa organisaatiouudistusten myllerryksessä, pelolla johtaminen saattaa lisääntyä. "Veritulppajohtaja" astuu esiin.

– Ei oteta kantaa mihinkään. Annetaan asioiden vain mennä. Työntekijät elävät epätietoisuudessa ja pelossa, kun eivät tiedä, mitä tapahtuu, kuvailee itsekin johtajana konsulttiyrityksessä työskentelevä Tuomo Meretniemi.

– Ja sitten yhtäkkiä tärähtää. Tulee kuin veritulppa, kuvailee Meretniemi.

– Jos ei puhuta asioista avoimesti, se aiheuttaa pelkoa.

Työpaikkojen pelko käy myös kalliiksi ja lamaannuttaa. Pelolla johtamisesta kertovat runsaat sairauslomat ja huonot tulokset.

– Parannusehdotuksia ei uskalleta kertoa, kun pelätään, että joudutaan silmätikuksi. Minähän voin olla seuraava, joka lähtee ulos. Se on koko yrityksen kehityksen kannalta on huono tilanne.

Pelolla johtavia myös politiikassa ja julkisen vallan linnakkeissa

Pelolla johtavia on myös yhteiskunnan eturivissä, huippuvirkamiehissä ja poliitikkojen parissa. Topakka johtaja ei kuitenkaan aina ole pelolla hallitseva tyranni, arvioi Meretniemi.

– Jämäkkyys ja halu saada päätöksiä aikaiseksi eivät aina tarkoita sitä, että tarkoituksellisesti haluttaisiin lietsoa pelkoa.

Myös julkishallinnostamme pilkistää jäykkiä tsaarinaikaisia rakenteita. Tuomo Meretniemi pohdiskelee esimerkiksi rakentuvaa sote-organisaatiota johtamisen näkökulmasta.

Vanhan vallan linnakkeet ryskyvät, kun koko organisaatio pannaan uusiksi. Johtoon marssivat uudet päälliköt. Pelolle ja epävarmuudelle ei ole varaa antaa sijaa.

– Johtajien täytyy ymmärtää, mitä kentällä tapahtuu. Autoritäärinen keskusjohtoisuus ei ole tämän päivän johtamista. Ei yrityksissä eikä julkishallinnon organisaatioissa, arvioi strategiajohtaja Tuomo Meretniemi.