Näkökulma: 10 pointtia sotesta, valinnanvapaudesta ja hoidon rajoista

Kysyin keskeiseltä neuvottelijalta, miten hän nyt kuvaisi sote-uudistuksen valmiusastetta asteikolla 0–100. Hänestä rakennepuoli hyppäsi nyt selvästi yli puolivälin, mutta rahoitusratkaisut jäävät vielä selvästi alle 50 viivan. Valmiista ollaan siis yhä kaukana, kirjoittaa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

politiikka

Suuruudistus pitäisi olla käyttövalmis vuoden 2019 alussa. Tässä kymmenen havaintoa uusimpaan sote-sopuun liittyen.

1. Hallitus sai varhain lauantaiaamunapäätettyä itsehallinto- ja sote-alueiden määrästä ja kirjattua, että valinnanvapautta lisätään. Kokoomuksen Ben Zyskowicz kertoi lauantai-aamuna ryhmäkokouksen jälkeen, että perjantain ja lauantain välisenä yönä neuvottelut kärjistyivät niin, että "oltiin viimeisellä rannalla". Joko kokooomuksen on hyväksyttävä Sipilän esittämä malli tai hallitus hajoaa.

Toimittaja Pirjo Auvinen.
Yle

Tieto vahvistetaan myös muista puolueista. Tosin täsmentäen, että tilanne oli yhtä kireä usemman kerran neuvottelujen kuluessa.

*2. Keskustan ajama luku 18 *ei ollut mikä tahansa luku vaan nykyisten maakuntien lukumäärä. Keskustalähteiden mukaan kokoomukselle tehtiin selväksi jo viikkoja sitten, että siitä luvusta keskusta ei luovu, mutta kokoomuksessa lukuun suhtauduttiin kuin mihin tahansa neuvottelutarjoukseen, josta voidaan käydä kauppaa. Keskustalaisten mielestä kokoomukselle valkeni vasta viimeisenä yönä, että keskustajohtaja Sipilä ei tosiaan aio luopua luvusta 18.

3. Hallituksessa tilanne ei ollut koko neuvottelujen ajan 2+1 eli että keskusta ja perussuomalaiset olisivat olleet kylki kyljessä ja kokoomus koko ajan eri mieltä. Oli myös tilanteita, joissa keskusta ja kokoomus olivat samoilla linjoilla ja perussuomalaiset yksin toista mieltä. Näin esimerkiksi valinnanvapaudesta. Perussuomalaiset ovat muita kahta tiukemmin julkisen sektorin kannalla.

4. Sote-kartta seurailee keskustan maakuntamallia. Itsehallintoalueita on 18 ja sote-alueita 15. Hallitus ei ole päättänyt, mitkä ovat ne kolme maakuntaa, joilla ei ole itsenäistä vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vaihtoehtoja on selvästi enemmän kuin kolme.

5. Kokoomusjohtaja Alexander Stubb piti lauantain puoluevaltuuston kokouksessa suurena voittona sitä, että puolueen ykköstavoite eli potilaan valinnanvapaus on nyt "sementoitu, siihen ei palata muuta kuin lakitekstin muodossa ja se lakiteksti on yksiselitteinen". Kokoomuslaisetkin kuitenkin myönsivät, että valinnanvapaus on jatkossa pitkälti kaupunkilaisten valinnanvapautta, sillä vähäväkiset seudut eivät innosta yksityisiä palveluntuottajia kilpailuun. Näin on käynyt Ruotsissa.

Se miten valinnanvapaus toteutetaan on kaiken kaikkiaan yhä aivan auki. Vastuu siitä, että jokainen suomalainen saa hoitoa on jatkossakin julkisella sektorilla.

Onko niin, että valinnanvapaus rajoittuu sote-alueiden virkamiehille, jotka valitsevat palveluntarjoajat? Vai lavennetaanko valinnanvapauden rajoja niin, että jokainen suomalaisen voi itse valita itselleen mieluisan terveyskeskuksen tai lääkäriaseman. Maksetaanko käynti palveluseteleillä vai raha seuraa potilasta -mallilla? Nähtäväksi jää.

Mitään sataprosenttista lupausta siitä, että jonot poistuvat Suomesta eivät muut kuin jotkut kokoomuskansanedustajat anna.

6. Jotta valinnavapaudessa ja kilpailuttamisessa olisi jotain järkeä, pitäisi ensin tietää, mitä mikäkin julkisen sektorin terveydenhoidossa maksaa. Sitä ei nyt tiedetä, mutta asiaa selvitetään parhaillaan Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistutkimuksessa. Vasta sitten voidaan vertailla kumpi tekee lonkka- tai silmäleikkauksen halvemmalla: julkisen sektorin vai yksityinen sairaala.

7. Suomalaiset eivät ole tasa-arvoisia terveydenhoidon suhteen. Se vääryys on ollut koko uudistuksen yhtenä pontimena. Kultapossukerhoon kuuluvat ne, joilla on pääsy hyvään terveydenhoitoon. Siihen ei nytkään ole tulossa muutoksia. Paksu lompakko taas antaa mahdollisuudet esimerkiksi lasten sairausvakuutuksiin ja pääsyn yksityisille lääkäriasemille. Mutta nyt tihkuu tietoja myös siitä, että esimerkiksi syöpähoidot vaihtelevat eri puolilla maata eikä kaikkialle tilata kalliita lääkkeitä. Eri puolilla Suomea vakavasti sairaitakin kohdellaan siis kaikkea muuta kuin tasa-arvoisesti.

Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että syöpälääkkeet, kalliitkin, on kaikkien saatava. Mutta jossain kohti Suomessa on varmasti käytävä keskustelu ja määriteltävä se, mitkä hoidot kuuluvat kaikille ja mikä on ekstraa, josta joutuu itse maksamaan. Olisiko esimerkiksi perusteltua asettaa katto katkaisuhoidoille ? Jos repsahduksia on jo toistakymmentä, niin vieläkö yhteiskunnan on maksettava se seuraavakin katkoyritys?

*8. Aiemmissa kartoissa *Suomessa oli sote-alueiden lisäksi viisi niin kutsuttua erva-eli erityisvastuualuetta. Niiden keskuksia olivat yliopistolliset keskussairaalat. Näiden "ervojen" rooli on sote-uudistuksen eri vaiheissa vaihdellut kovastikin. Joidenkin tulkinnoissa uusimmassa neuvottelutuloksessa "ervat" on pyyhkäisty pois maailmankaikkeudesta ja päätösvalta kaikkein vaativimmista hoidoista siirretty Helsinkiin. Joidenkin mielestä "ervat" kyllä jatkavat, mutta roolista ja painoarvosta ei ole tietoa.

9. Tarjosin yhdelle neuvottelijalle puhelimessa asteikon 0–100, jossa nolla on lähtöruutu ja 100 se hetki kun sote-lainsäädäntö valmistuu eduskunnasta. Kysyin missä hänen mielestään nyt tämän neuvottelutuloksen jälkeen ollaan. Tuli pitkä hiljaisuus. Sen jälkeen kuului : sote-uudistuksen hallinnon ja järjestämisen osalta nyt loikattiin selvästi yli puolivälin., mutta rahoituksen järjestämisen osalta puoliväliinkin on vielä paljon matkaa.

10. Sote-uudistusta valmistelevaan rinkiin kuuluu poliitikkojen ja heidän avustajiensa lisäksi 90 virkamiestä. Huomenna maanantaina kello 13 julkistetaan hallituksen päätösteksti liitteineen. Samalla tulevat julki taustalla olleet virkamiesvalmistelun asiakirjat.