Hauki nappasi aikuisen tukkakoskelon – petokalojen iskurefleksi on lähes vastustamaton

Hauki on ahne petokala, joka ei tahdo pystyä pidättelemään iskurefleksiään, jos saalis vaikuttaa lupaavalta. Silloin hauen hampaisiin saattavat tarttua vedessä likoavat varpaat tai muu liian iso saalis. Kokkolan Öjassa hauki nappasi kiinni aikuiseen tukkakoskeloon – asiantuntija uskoo, että erehdyksessä.

Kotimaa
Muistoksi täytetty hauki suu avonaisena.
Heikki Rönty / Yle

Kokkolassa viikonloppuna luontoretkellä ollut pariskunta pääsi todistamaan erikoisen näytelmän:

Öjassa sisäjärvellä seitsemän tukkakoskelon rintama ui kohti rantaa. Ne saalistavat kaloja ajamalla niitä rantaa kohti. Linnut saavat saaliikseen ensin yhden pienemmän kalan, mutta seuraavalla hyökkäyksellä niitä kohtaa yllätys. Rannassa vaaniva hauki nappaa kiinni yhteen linnuista. Linnun pää on hauen suussa, mutta aikuinen lintu on sen verran vahva, että se pääsee hauen leukojen otteesta irti lyhyen taistelun jälkeen.

– Onhan se hauelle nieltäväksi liian suuri saalis, sanoo ykskantaan Markku Pursiainen, eläköitynyt kala- ja rapubiologi.

Pursiainen uskoo, että tukkakoskeloiden nuottarintama on aiheuttanut sellaista meteliä ja liikettä, joka herätti hauen mielenkiinnon. Hauki ei vain tainnut tietää, mihin iski.

– Jos ajatellaan hauen silmin, miltä veden pinnassa polskivat otukset näyttävät, niin sehän on voinut olla kalaparven näköinen. Veteen on tullut paljon ilmakuplia ja heijastuksia, jotka haittaavat hahmottamista. Ja kuinka ollakaan: kun koskelo työntää päänsä pinnan alle, niin kapea, suippo pää on saattanut olla kalan näköinen. Se herättää hauessa iskurefleksin.

Kun koskelo työntää päänsä pinnan alle, niin kapea, suippo pää on saattanut olla kalan näköinen.

kala- ja rapubiologi Markku Pursiainen

Pursiainen ei ole koskaan aikaisemmin kuullut, että hauki ainakaan tarkoituksella nappaisi aikuisen tukkakoskelon kokoista saalista. Aikuinen lintu on 50–60 senttinen. Vahinko on todennäköisempi selitys.

– Eihän se tietenkään mikään ihmeellinen vahinko siinä mielessä ole, että vuosittain saa lukea, kun joku on uittanut varpaitaan laiturilta järvessä ja hauki on käynyt koppaamassa kiinni.

Hauki ei ole kranttu

Hauelle maistuvat monenlaiset vedenelävät. Hauen vatsasta on löydetty muiden kalojen lisäksi niin sammakoita kuin vesimyyriä. Kala- ja rapubiologi Markku Pursiainen on sitä mieltä, että hauki yrittää usein niellä liian isoja saaliita.

– Aika tavallisia ovat kuvat, joissa hauella on lähes itsensä kokoinen, vaikkapa toinen hauki jäänyt kesken, kun se ei ole pystynyt sitä nielemään. Muistelen joskus nähneeni myös, että jotain isoa vesimyyrää hauki ei ole saanut nieltyä.

Telkänpoikasetkin tekevät kauppansa.

Ei se malta pidätellä, kun näyttää hyvältä.

Markku Pursiainen

– Olenpa itsekin nähnyt, kun telkänpoika on räpiköinyt kaislikosta toiselle ja avoimessa kohdassa on vain mosaus käynyt ja telkänpoika on kadonnut.

Petokalojen iskurefleksi on lähes vastustamaton.

– Haukihan on kyttääjä eli sen kiinnostus herää jostakin, eikä se malta pidätellä, kun näyttää hyvältä, Pursiainen nauraa.

Vedet vieläkin lämpimiä ja hauet aktiivisia

Kulunut syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin, ja lämpimät vedet pitävät hauetkin aktiivisina.

– Ruuansulatus hidastuu vaihtolämpöisillä eläimillä, niin kuin hauella, silloin kun on todella kylmää, mutta kun kala on kohtuulämpimässä, mitä se tällä hetkellä lienee +6–8 astetta, niin sen ruuansulatus vielä pelaa. Hauki tulee nälkäiseksi aina muutaman päivän tai viikon välein, ja se yrittää tankata nyt ravintoa talvea ja kevään kutupuuhia varten.

Hauella koko loppukesä ja syksy on ravinnon tankkausaikaa, kun sen sukusolut kypsyvät ja se vaatii oman osansa hauen varastoista.