Oikeusministeri suunnitellusta veropakolaisten armahduslaista – "Meiltä kysyttiin, hyysätäänkö tässä isokenkäisiä"

Laki niin sanotusta tehokkaasta katumisesta vedettiin hallituksen toimesta takaisin arvostelun jälkeen. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) ei lämpene myöskään hallintarekisteröinnin mahdollistavalle lakiesitykselle.

politiikka
Jari Lindström puhuu eduskunnassa
Työministeri Jari Lindström.Yle

Hallitus veti vastikään takaisin esityksensä niin sanotusta tehokkaasta katumisesta. Toteutuessaan laki olisi tarkoittanut sitä, että varojaan veroparatiiseihin kätkeneet olisivat voineet välttää rikosvastuun mikäli he olisivat ilmoittaneet pimittämistään rahoista verottajalle vuoden 2016 aikana.

Lakiesitys sai oikeusoppineilta täystyrmäyksen, koska laki olisi rikkonut kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta. Lisäksi lain määräaikaisuutta arvosteltiin. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pitää lain kaatumista hyvänä asiana. Samalla hallitus myös perui harmaan talouden torjuntaan suunnitellut säästöt.

– Tehokas katuminen, harmaan talouden säästöt ja hallintarekisteröinnin salliminen näyttivät yhdessä aikalailla rumalle. Hyysätäänkö tässä isokenkäisiä ja "seteliselkärankaisia", se on se kysymys joka meille esitettiin puolueena. On hyvä, että nämä vedettiin pois, toteaa Lindström.

Ei hallintarekisterille

Tosin hallintarekisteröinnin eli omistusten piilottamisen mahdollistavaa lakia ei ole vielä kokonaan kuopattu, vaan lakiin liittyviä lausuntoja käydään vielä läpi. Muun muassa toimittajajärjestöt, poliisi ja verottaja ovat kritisoineet lakiesitystä siitä, että se vähentää omaisuuden julkisuutta, eikä esimerkiksi vallanpitäjien kytköksiä voitaisi todentaa kuten nykyään.

Oikeusministeri Lindsröm linjaa, että hallintarekisteröinnin ei pitäisi olla mahdollista jatkossakaan.

– Hallintarekisteri mahdollistaisi omistusten piilottamisen eikä se ole tietenkään koskaan hyvä asia. Jos järjestelmästä rakennetaan avoin, se voisi toimia, mutta se esitys jonka minä olen lukenut ei ole hyvä.

Kesällä oikeusministeriö ilmoitti aloittavansa selvityksen siitä, vastaavatko rangaistukset ihmisten yleistä oikeustajua. Kolmessa vaiheessa tehtävä selvitystyö on alkanut ja se kestää noin puolitoista vuotta.

Oikeusministerin mukaan selvityksessä tarkastellaan kuutta erilaista rikosta. Kantaa kysytään sekä ammattituomareilta, tavalliselta kansalaiselta ja lopuksi tehdään vielä laajempi kansalaiskysely.

– Tulosten valmistuttua on aika tehdä johtopäätökset ja katsoa, onko tarvetta muuttaa lainsäädäntöä, sanoo Lindström.