Suomalaislapset rokotetaan vielä kattavasti – "Rokotuskriitikot ovat äänekäs, mutta pieni ryhmä"

HPV- ja influenssarokotus jäävät suosiossa kauas muista rokotusohjelman rokotuksista. Seuraavaksi ohjelmaan halutaan vesirokkorokotus.

Kotimaa
Terveydenhoitaja laittaa tytölle rokotteen käsivarteen
Sini Ojanperä / Yle

Yleistyneestä rokotuskriittisyydestä huolimatta suurin osa suomalaislapsista saa rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Yleisesti katsotaan, että jos 95 prosenttia saa rokotukset, rokottamatonkin osa on suojassa. Tällä hetkellä tavoitteeseen pääosin päästään.

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) puheenjohtaja professori Harri Saxén sanoo, ettei ole hirveän huolissaan rokotuskriittisyydestä.

– Rokotuskriitikot ovat aika äänekkäitä, mutta suhteellisen pieni ryhmä. Yli 90 prosenttia suomalaislapsista saa rokotusohjelman mukaiset rokotukset eikä tämä ole kamalan huolestuttavasti viime vuosina laskenut, Saxén sanoo.

Tavoitetasosta jäävät kuitenkin selvästi toissasyksynä rokotusohjelmaan nostettu tyttöjen HPV- eli papilloomavirusrokote ja alle 3-vuotiaille suositeltu influenssarokotus. Influenssapiikin saa alle 20 prosenttia ja HPV-rokotteen kattavuus jää reilusti alle 70 prosentin.

Rokotusohjelman pääajatus on se, että rokotuksin estettävät sairaudet ovat hankalia, niistä seuraa komplikaatioita ja ne aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Saxénin mukaan Keski-Euroopasta on tuoreita esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua, kun rokotekattavuus pienenee.

– Hollannissa oli iso epidemia, jossa yli tuhat lasta sairastui tuhkarokkoon. Joukossa oli myös hankalia tapauksia. Epidemia sattui uskonnollisessa lahkossa, jossa ei rokotettu, Saxén kertoo.

– Vastaavanlaiset pienet epidemiat ovat mahdollisia meilläkin rokottamattomissa yhteisöissä.

Uusi rokotus lisäisi työssäoloa

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä haluaisi seuraavaksi rokotusohjelmaan vesirokkorokotteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmien mukaan rokotuksen suorat kustannukset olisivat 2-3 miljoonaa euroa.

– Käytännössä kaikki suomalaislapset sairastavat vesirokon. Se aiiheuttaa huomattavan paljon murheita ja kustannuksia ja jonkin verran henkeä uhkaavia komplikaatioita, Harri Saxén sanoo.

Rokotetta vastustettiin paljon ja väitettiin muun muassa lasten rokottamisen lisäävän riskikäyttäytymistä.

Harri Saxén

– Lapsi sairastaa vesirokkoa 5–7 päivää. Ja silloin sekä lapsi että huoltaja ovat kotona.

Rokotetta lobataankin nyt voimakkaasti juuri sillä, että taudin häviäminen vähentäisi vanhempien poissaoloista aiheutuvia kustannuksia 10–12 miljoonaa euroa vuodessa. Rokotuskulujen vähentämisenkin jälkeen plussalle jäätäisiin ainakin 8 miljoonaa euroa.

Vesirokkorokotetta on yritetty saada rokotusohjelmaan jo 10–15 vuotta. Aivan lähiaikoina hanke kuitenkaan tuskin onnistuu. Edellinen taistelu käytiin HPV-rokotteen kanssa.

– Se oli hyvin pitkä ja tuskallinen tie. Rokotetta vastustettiin paljon ja väitettiin muun muassa lasten rokottamisen lisäävän riskikäyttäytymistä, Saxén muistelee.

– Tällaisesta ei ole kuitenkaan mitään näyttöä maailmalta. Aika tunnepohjaisesti näihin asioihin usein suhtaudutaan.