Maakuntajohtaja: "Tässä tullaan näkemään tavaton hallinnon yksinkertaistaminen"

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan Suomi on siirtymässä vihdoin kolmiportaiseen hallintojärjestelmään, joka toimii jo monessa muussa maassa. Maakuntajohtaja haluaa Etelä-Karjalan aloittavan itsehallintoalueena jo vuotta aikaisemmin kuin muut.

Kotimaa
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen
Yle

Hallitus linjasi, että tulevia itsehallintoalueita on 18. Uusien itsehallintoalueiden myötä Suomi muuttuu selvästi selkeämpään järjestelmään, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.

– Nyt puretaan kaikki hallinnolliset päällekkäisyydet. Tässä tullaan näkemään tavaton hallinnon yksinkertaistaminen ja keventäminen, sanoo Viialainen.

Tulevia itsehallintoalueita ovat käytännössä nykyiset maakunnat. Viialainen ei haluakaan puhua itsehallintoalueista, vaan puhtaasti vain maakunnista.

– Turha tässä on kikkailla näillä termeillä. Kyse on maakunnista ja maakuntien itsehallinnosta.

Meillä on kunnat, sitten maakunnat ja kolmantena valtionhallinto. Tämä on pohjoismainen käytäntö.

Matti Viialainen

Maakuntahallinnon suurimpana tehtävä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Lisäksi maakunta vastaisi myös pelastustoimesta, toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ennen kaikkea valtion aluehallinnon kehittämismäärärahoista ja toimivallasta eli nykyisen ely-keskuksen tehtävistä.

Maakuntavaltuustolle vaalit

Maakunnan uudet päättäjät tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuustoon. Maakuntavaltuusto muodostaa sitten maakuntahallituksen.

– Tämä on samantyyppinen järjestelmä kuin mikä on tällä hetkellä kunnissa. Nyt se vaan toteutetaan alue- eli maakuntatasolla, sanoo Viialainen.

Maakuntavaltuuston valitsemiseen saatetaan Viialaisen mukaan joutua ainakin alkuvaiheessa järjestämään aivan erilliset vaalit.

– Nyt siirtymävaiheessa ei vielä varmaan ehditä mukaan, mutta olisi järkevää, jos maakuntavaalit olisivat samaan aikaan kuntavaalien yhteydessä.

Itsehallintoalue- eli maakuntahallinnossa on kyse jo monessa muussa maassa toimivasta kolmiportaisesta järjestelmästä, johon Suomikin saadaan vihdoin mukaan.

Kun tässä on kyseessä nyt ihmisten lähipalvelut niin uskon, että niiden päättäjien valintaan kansalainen haluaa vaikuttaa

Matti Viialainen

– Meillä on kunnat, sitten maakunnat ja kolmantena valtion hallinto. Tämä on pohjoismainen käytäntö.

Ero aiempaan on Viialaisen mukaan juuri se, että aluehallinto valitaan myös vaaleilla eli sinne tulee kansanvalta. Tämän vuoksi nihkeästi äänestävien suomalaistenkin uskotaan kiinnostuvan äänestyksestä.

– Kun tässä on kyseessä nyt ihmisten lähipalvelut niin uskon, että niiden päättäjien valintaan kansalainen haluaa vaikuttaa, sanoo Viialainen.

Etelä-Karjala valmis aloittamaan jo ennen muita

Etelä-Karjala olisi valmis aloittamaan uuden hallintojärjestelmän jo suunniteltua aiemmin eli vuonna 2018. Muualla itsehallintoalueet aloittaisivat vuonna 2019.

– Meillä on tämä sote jo valmiina ensi vuoden alusta, niin me voisimme aloittaa myös nämä muut maakuntahallinnon tehtävät yhdessä vuonna 2018, sanoo maakuntajohtaja Viialainen.

– Meille sopisi se, että vuonna 2017 keväällä kunnallisvaalien yhteydessä valittaisiin myös tämä maakuntavaltuusto. Olemme valmiita toimimaan tässä pilottina muuta maata nopeammalla aikataululla, Viialainen lisää.